Eteläisin Suomi humisee tyhjyyttään tuulivoimaloista – asiantuntijat kertovat, miksi

Kun tutkii tuulivoimaloiden sijainteja Suomen kartalta, lähes kahden miljoonan asukkaan Uudenmaan maakunta ammottaa tyhjyyttään.

Suomen uusiutuvat ry:n tuulivoimakartan mukaan maakunnan ainoat teollisen kokoluokan tuulivoimalat sijaitsevat Hangon Santalassa. Muualle maakuntaan tuulivoimaloita ei ole tällä hetkellä edes suunnitteilla saati rakenteilla.

Tilanne herättää kysymyksen, miksi?

Syynä on ennen kaikkea Puolustusvoimien kielteinen suhtautuminen tuulivoimahankkeisiin, väittää erityisasiantuntija Henri Jutila Uudenmaan liitosta.

Jutila kertoo, että liitto on esittänyt tuulivoima-alueita maakuntakaavaan, mutta Puolustusvoimat on torpannut ne.

– Heillä on näissä hankkeissa oikeus antaa oma lausuntonsa, ja se on yleensä niin painava, että se on käytännössä johtanut tilanteeseen, jossa Uudellemaalle ei voi rakentaa tuulivoimaloita.

Puolustusvoimat katsoo, että tuulivoima aiheuttaa häiriöitä tutkavalvonnalle. Puolustusvoimat on kaatanut aiemmin lausunnoillaan tuulivoimahankkeita myös muualla Suomessa.

Tuuliolosuhteet eivät esteenä

Puolustusvoimat ei ole ainoa syy tuulivoimaloiden puuttumiselle eteläisimmästä Suomesta.

Jutilan mukaan tuulivoiman rakentamista rajoittavat myös muun muassa tiheä asutus, ympäristöarvot, linnusto ja Natura-alueet.

Voimassa oleva Uudenmaan neljäs vaihemaakuntakaava sisältää tuulivoima-alueita Porvoon merialueella ja Loviisan seudulla, mutta hanketoimijoita näille alueille ei ole Jutilan mukaan juuri ilmaantunut.

Parhaillaan laadittavassa viidennessä vaihemaakuntakaavassa tuulivoimaa ei käsitellä lainkaan – tietoisena ratkaisuna.

– Jos me avataan tuulivoimaratkaisu, todennäköisesti Puolustusvoimien veto-oikeus kaataa myös ne alueet, mitä meillä on jo nyt kaavassa.

Tilanne tuulivoimaloiden suhteen on Uudenmaan osalta jopa niin toivoton, että liitto totesi vuonna 2023, ettei tuulivoima ole ratkaisu maakunnan hiilineutraaliustavoitteisiin.

Jutilan mukaan maakunnan tuuliolosuhteet eivät ole esteenä kaupalliselle tuulivoimatoiminnalle. Nykyisten, aiempaa korkeampien voimaloiden ansiosta tuulisuus riittäisi hänen mukaansa Uudellamaalla hyvin.

Tuulivoimayhtiöiden kiinnostus maakuntaa kohtaan on silti ollut vähäistä, koska muualla Suomessa hankkeiden toteuttaminen on helpompaa.

– Myllyt hakeutuvat sinne, missä pääsee vähimmällä vaivalla, Jutila toteaa.

Puolustusvoimat: Emme suhtaudu kielteisesti tuulivoimaan

Puolustusvoimien pääesikunnan operatiivinen osasto kommentoi asiaa Ylelle sähköpostitse.

Pääesikunnan mukaan väite Puolustusvoimien yleisesti kielteisestä suhtautumisesta Uudenmaan tuulivoimarakentamiseen ”ei anna kokonaiskuvaa tilanteesta”.

Pääesikunta korostaa antamiaan myönteisiä lausuntoja tuulivoimahankkeille.

Puolustusvoimat on antanut lausuntoja tuulivoimahankkeista vuodesta 2011 alkaen. Pääesikunnan mukaan kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä Puolustusvoimat on antanut Uudellemaalle myönteisen lausunnon 19 tuulivoimahankkeelle, jotka käsittävät yhteensä 121 voimalaa.

Kielteisiä lausuntoja on annettu 15 hankkeelle, kaikkiaan 194 voimalalle. Lisäksi 10 hanketta on ohjattu tarkempaan tutkavaikutusten arviointiin.

Pääesikunta painottaa, että Puolustusvoimat suhtautuu tuulivoimaan energiamuotona myönteisesti, mutta Puolustusvoimien tehtävänä on kuitenkin varmistaa, ettei rakentaminen vaaranna sotilaallisen maanpuolustuksen ja aluevalvonnan toimintaedellytyksiä.

Uusi laki vaikeuttaa tuulivoiman rakentamista entisestään

Miksi sitten Puolustusvoimilta myönteisen lausunnon saaneet tuulivoimahankkeet eivät ole edenneet Uudellamaalla?

Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo, että on monia syitä, joihin nämä hankkeet ovat kaatuneet.

Mikkosen mukaan tuulivoimahanke etenee vaiheittain: ensin tehdään karttatarkastelu mahdollisista tuulivoima-alueista ja pyydetään Puolustusvoimilta lausunto, jonka jälkeen selvitetään kunnan kanta hankkeelle.

Tämän jälkeen neuvotellaan maanomistajien kanssa ja lopuksi laaditaan tarkemmat luontoselvitykset.

– Ja sitten tuulivoimaloiden toteuttamisen esteeksi on lopulta voinut tulla esimerkiksi liian lähellä oleva asutus tai luontoarvot. Etenkin Uudenmaan alue on osoittautunut haastavaksi näiden syiden vuoksi.

Mikkonen muistuttaa, että uusi alueidenkäyttölaki on vaikeuttamassa tuulivoiman rakentamista entisestään.

Hänen mukaansa lakiin säädettävä 1 250 metrin kiinteä etäisyys tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä tulee käytännössä estämään tuulivoimarakentamisen Etelä-Suomessa ja teollisuusalueilla.

Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen kertoi vuonna 2022 kuvatulla videolla, että Puolustusvoimien jarrutus tuulivoimalle merkitsee suuria taloudellisia menetyksiä Etelä-Karjalalle.