”Esimerkiksi kirja joka kuukausi” – opetusministeri Adlercreutz haluaa kouluihin selkeät, määrälliset tavoitteet

Ylen Ykkösaamussa vieraillut Anders Adlercreutz (r.) torjuu uuden ehdotuksen oppimistulosten parantamiseksi.

12:43

Opetusministeri Anders Adlercreutzin (r.) mukaan kouluihin tarvitaan määrällisiä tavoitteita ja mittareita.

– Joka luokalla ykköseltä lähtien luetaan esimerkiksi kirja joka kuukausi, ja [tavoitetta] seurataan ja kirjoista keskustellaan.

– Määrä tuottaa myöskin sujuvuutta, ja sujuvuus tarkoittaa, että keskittymiskyky paranee, oppimisen kyky paranee, ja se liittyy kaikkiin muihin aineisiin.

Kouluista ja oppimistuloksista on käyty jälleen vilkasta keskustelua, koska viimeisimmät mittaukset osoittivat Suomen Pisa-romahduksen jatkuvan.

Ylen Ykkösaamussa vieraillut opetusministeri toteaa, että määrään sidottu malli on tuonut erinomaisia tuloksia esimerkiksi Helsingin Kontulassa sijaitsevassa koulussa. Siellä oppilaat saavat joka päivä lukuläksyn, jota myös valvotaan. Tulokset ovat Adlercreutzin mukaan ”fantastiset”.

– Ohjelma tuottaa sen, että he ovat nyt kaksi vuotta peräkkäin voittaneet kansallisen lukukilpailun.

Adlercreutz nostaa kirjat ja lukuläksyt esiin vain yksittäisinä esimerkkeinä. Hän uskoo, että laajemmilla määrällisillä mittareilla opetusta voitaisiin selkeyttää ja kouluihin saataisiin yksiselitteisiä tavoitteita.

Opetusministeri toivoo, että numeerisia tavoitteita tuodaan seuraavaan opetussuunnitelmaan.

– Se on ehkä vanhanaikainen ajatus, kun yleensä puhutaan vain laadullisista mittareista, mutta määrällisiä mittareita oikeasti tarvitaan.

Määrällisten mittarien rinnalla kouluissa on opetusministerin mukaan nostettava myös vaatimustasoa.

Opetusministeri: Ei kansallisia kokeita

Opetusministeri torjuu Ykkösaamussa peruskoulujen kansalliset kokeet, joita vastaan hän äänesti hiljattain eduskunnassa.

Ministerin huolena on se, että kansalliset kokeet kaventaisivat opetusta.

– Kaikki fokusoi [opetuksen kokeeseen], se lisää stressiä ja vähentää opettajan autonomiaa, Adlercreutz arvioi.

Kansalliset kokeet tarkoittavat yhtenäisesti arvioitavia, kaikkien oppilaiden tekemiä kokeita esimerkiksi kolmannella, kuudennella ja yhdeksännellä luokalla. Eduskunta hyväksyi juuri tarkastusvaliokunnan mietinnön tällaisten kokeiden käyttöönotosta kokeiluna.

Tavoite olisi kerätä kouluista vertailukelpoista tietoa, jotta esimerkiksi uudistusten vaikutuksia voitaisiin jatkossa seurata. Nykyisin arvosanat vaihtelevat jyrkästi ympäri maata eikä kouluja koskevilla tiedoilla voida arvioida, miten uudistukset tai esimerkiksi lisäopettajien asettaminen kouluihin vaikuttavat oppimistuloksiin.

Adlercreutz ymmärtää tarpeen paremmalle tiedonkeruulle, mutta hän arvioi, että kansalliset kokeet toisivat lieveilmiöitä opetukseen.

– Mielestäni on unohdettu, miten [kokeet] vaikuttavat koulun arkeen, opetustilanteeseen, oppilaan arkeen, opettajan tehtäviin. Se on tässä ehkä suurin ristiriita.

Ministeri lisää, että hallitus on jo päättänyt osaamistakuuna tunnetusta lakimuutoksesta, jonka tavoitteena on yhtenäistää arviointia. Lakimuutoksessa kouluihin tuodaan kansallinen tehtäväpankki, joka sisältää standardoituja tehtäviä.