Esikuvat | Kolme suomalaista pohtii Lenita Airiston merkitystä: ”Jos häntä ei olisi ollut, hänet pitäisi keksiä”

Diplomiekonomi Lenita Airisto kuoli maanantaina 9. marraskuuta 89-vuotiaana.

Muun muassa liike-elämän vaikuttajana ja televisiotoimittajana tunnettu Airisto rakensi vuosikymmenten mittaan itselleen aseman yrittäjänä ja yhteiskunnallisena keskustelijana aikana, jolloin naisten mahdollisuudet liike-elämässä ja julkisuudessa olivat rajatut.

Hänen suorapuheisuutensa, kunnianhimonsa ja vaatimuksensa naisten taloudellisesta itsenäisyydestä ovat jääneet elämään. Kolme suomalaista vaikuttajaa kertoo, miksi Airisto oli aikansa edellä ja miksi hänen viestinsä puhuttelee edelleen.

Sointu Borg. Kuva: Eeva Valtokari / IS

Yrittäjä, ekonomi ja somepersoona Sointu Borg pitää Airistoa ikonina ja suunnannäyttäjänä monelle naiselle. Borg ei koskaan tavannut Airistoa, mutta tämän vaikutus on ollut hänelle merkittävä.

Borgin mielestä Airistoa on turhaan kuvailtu toisinaan ristiriitaiseksi persoonaksi. Hän näkee tämän pikemminkin johdonmukaisena ja tinkimättömänä.

”Hän oli älykäs, kouluttautunut, maailmaa nähnyt ja liike-elämässä hyvin meritoitunut. Hän ei pyydellyt anteeksi tai ottanut keneltäkään paskaa.”

Borgin mukaan Airisto kannusti suomalaisia naisia menestymään, luottamaan omiin kykyihinsä ja ottamaan vastuuta omasta taloudestaan. Se oli merkittävä viesti aikana, jolloin naisen odotettiin usein olevan vaatimaton ja miellyttävä.

Airisto sanoitti asennettaan itsekin varsin suorasukaisesti. Hän kertoi, ettei halunnut olla kiltti nainen.

”Hän muun muassa sanoi, että ’lällärit älkööt vaivautuko’. Aivan mieletöntä!” Borg nauraa.

Borgin mukaan Airisto raivasi tietä uudenlaiselle naiskäsitykselle. Hänen vaikutuksensa näkyy myös siinä, miten naiset puhuvat itsestään nykyään.

Borg kertoo tavanneensa useita naisia, jotka ovat sanoneet vaikeissa tilanteissa kanavoivansa omaa sisäistä Lenita Airistoaan.

”Hän ei pyydellyt anteeksi tai ottanut keneltäkään paskaa.”

”Olen millenniaali, mutta Airiston sanomiset puhuttelevat myös z-sukupolvea.”

Borg korostaa myös Airiston sivistystä. Tämä puhui paitsi koulutuksen ja osaamisen, myös sydämen sivistyksen ja ihmisarvon puolesta.

”Suomessa tarvittaisiin Lenita Airiston tyyppisiä naisia rutkasti lisää.”

Laura Saarikoski. Kuva: Kalle Koponen / HS

Helsingin Sanomain Säätiön yliasiamies ja Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Laura Saarikoski ei tavannut Airistoa henkilökohtaisesti. Hän pitää tätä silti yhtenä merkittävimmistä suomalaisista naisten esikuvista.

”Jos häntä ei olisi ollut, hänet pitäisi keksiä”, Saarikoski sanoo.

Saarikosken mukaan Airistossa oli poikkeuksellista se, ettei tämä piitannut liiaksi muiden mielipiteistä.

”Lenita oli upea. Hän uskalsi olla positiivinen, yritteliäs, kunnianhimoinen ja Amerikka-henkinen aikana, jolloin tällaisia ominaisuuksia väheksyttiin Suomessa.”

Airisto ei myöskään pyrkinyt mukautumaan odotuksiin siitä, millainen naisen pitäisi olla.

”Hän uskalsi olla sitä, mitä moni mies ja nainen halusi olla mutta ei uskaltanut.”

”Jos häntä ei olisi ollut, hänet pitäisi keksiä.”

Saarikosken mukaan Airiston kaltaisia suorapuheisia ihmisiä tarvitaan edelleen. Erilaisuus ja voimakas itseilmaisu tulkitaan Suomessa toisinaan helposti röyhkeydeksi.

”Mutta tällainen ihminen tekee muille palveluksen, koska joudumme jalostamaan omia ajatuksiamme suhteessa häneen.”

Erityisen ajankohtaisena Saarikoski pitää Airiston viestiä naisten taloudellisesta itsenäisyydestä.

”Hän uskalsi toistella sitä, että nainen ei ole vapaa, ellei tällä ole omia rahoja.”

Saarikosken mielestä viesti on tärkeä aikana, jolloin niin sanottu tradwife-ilmiö on esillä ja naisen taloudellinen riippuvuus miehestä esitetään tavoiteltavana elämäntapana.

”Ikävä kyllä hänen ajamansa asiat eivät ole vanhentuneet, vaan ne ovat edelleen ajankohtaisia.”

Emilia Kullas. Kuva: Rio Gandara / HS

Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtaja Emilia Kullas nostaa Airiston merkityksessä esiin erityisesti tämän kyvyn rakentaa itsestään tunnettu ja pitkäikäinen henkilöbrändi.

Airisto ymmärsi oman julkisen persoonansa arvon jo aikana, jolloin henkilöbrändistä ei vielä juuri puhuttu. Hän osasi hyödyntää sitä liiketoiminnassaan ja uudistaa itseään vuosikymmenten ajan.

”Hän teki itsestään brändin, omisti sen ja hyödynsi sitä mielestäni todella fiksulla tavalla.”

Kullas tutustui Airistoon toimittajana työskennellessään Gloria-lehdessä. Heidän tiiviimpi ammatillinen yhteytensä ajoittui noin vuoteen 2010.

Hän kuvailee Airistoa poikkeuksellisen rohkeaksi, peräänantamattomaksi ja huumorintajuiseksi ihmiseksi. Erityisesti Kullas arvosti tämän ennakkoluulottomuutta.

”Hän oli monella tavalla oman tiensä raivaaja.”

Airiston poikkeuksellisuutta kuvastaa myös se, että hän onnistui säilyttämään asemansa ja yleisön kiinnostuksen vielä korkealla iällä.

Kullas muistelee esimerkiksi Suomi-Areenaa, jossa Airisto oli tapahtuman alkuvuosista lähtien pitkään yksi yleisöä parhaiten vetäneistä esiintyjistä.

”Hän pystyi samaan aikaan käymään todella älykästä ja ajankohtaista keskustelua ja tuomaan siihen mukaan monitasoista huumoria.”

Kullaksen mieleen Airisto jäi myös erittäin charmanttina ja valloittavana persoonana. Hän pitää Airistoa esimerkkinä siitä, miten älyllinen uteliaisuus auttaa pysymään mukana yhteiskunnan muutoksessa.

Ennen kaikkea Airisto oli Kullakselle yrittäjänaisen esikuva. Hänen uransa osoitti, että nainen saattoi rakentaa itselleen itsenäisen aseman ja tehdä omasta osaamisestaan menestyksekästä liiketoimintaa.

”Hänessä oli sellaista self-made woman -henkeä. Hän oli omilla aivoillaan tehnyt itsestään sen, mikä hänestä tuli.”