Yli satavuotiaasta Hyökkäys-maalauksesta tehdään jäljennöstä. Se nähdään pian teatterilavalla teoksen alkuperäisen taiteilijan Edvard Iston synnyin­seudulla.

Jouko Alapartasen jäljennös Hyökkäys-teoksesta on kaksi metriä korkea, kuten alkuperäinenkin maalaus. Video: Risto Koskinen / Yle

10:37

Torniolainen kuvataiteilija Jouko Alapartanen on työstänyt kolmen kuukauden ajan jäljennöstä legendaarisesta Edvard ”Eetu” Iston Hyökkäys-maalauksesta.

Torniolaislähtöisen Iston alkuperäinen teos on yksi Suomen tunnetuimmista maalauksista.

Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluvassa teoksessa Venäjän kaksipäinen kotka ahdistelee lakikirjaa pitelevää Suomi-neitoa.

– Se on nyt todella ajankohtainen ja alleviivaa edelleen Venäjän aggressiivisuutta. Siksikin on jännä aika maalata jäljennöstä, Alapartanen sanoo.

Hän näkee teoksessa useita symbolisia viitteitä Venäjän vihamielisyydestä. Alapartasen mukaan esimerkiksi teoksen salama antaa vaikutelman, että se olisi iskenyt maalauksen kallioon jo aiemmin.

– Mielestäni Isto viittaa siten, että Venäjän aggressio olisi tapahtunut usein aiemminkin, isonvihan ja historian saatossa. Eli hän maalasi sekä menneisyyttä että tulevaisuutta. Se oli nerokkaasti ajateltu.

Isto teki Hyökkäys-maalauksen vuonna 1899, sortovuosien alkaessa. Vuosien ajan Venäjä uhkasi Suomen autonomiaa ja omaa lakia.

Alapurasen mukaan Iston Hyökkäys-teos on nyt jopa pelottavan ajankohtainen:

Alapartasen maalaama jäljennös nähdään myös teatterinäytelmässä. Video: Risto Koskinen / Yle

Taidetta vai politiikkaa?

Yli sata vuotta sitten Iston maalaus nousi nopeasti aikansa tunnetuimmaksi poliittiseksi maalaukseksi, joka esimerkiksi levisi koteihin painojäljennöksinä ja postikortteina.

Alapartasen mukaan teos osui valmistuessaan suoraan suomalaisuuden ytimeen aikana, jona ihmiset halusivat itsenäistyä ja löytää oman suunnan.

Alapartasen mielestä Isto ymmärsi suomalaisen kulttuurin merkityksen.

– Hän tiesi, että jos emme itse puolusta kulttuuriamme, niin sitä ei tee kukaan muukaan.

Isto joutui muutamaan kertaan pakenemaan maalauksen kanssa Ruotsiin, ja kerran jopa Saksaan saakka.

Eetu Iston suurehko Hyökkäys taulu on kärryn päällä seinää vasten Lappeenrannan taidemuseossa. Osa yleisöstä tutkii maalausta läheltä.
Alkuperäinen Edvard Iston Hyökkäys-teos kuuluu Suomen kansallismuseon kokoelmiin. Vuonna 2024 se oli näytillä myös Lappeenrannassa, jolla on 70 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Kuva: Jari Pussinen / Yle

Taitava, jopa virheetön taiteilija

Alapartaselle teoksen maalaaminen on miltei unelmien täyttymys, mutta sen työstämisessä on myös kääntöpuolensa.

– Olen halunnut maalata sen jo pitkän aikaa. Sitä on kuitenkin ihan järjettömän haastavaa tehdä.

Jäljennöksen maalaamisen aikana Alapartanen on päässyt tutustumaan myös Iston ajatusmaailmaan ja sielunmaisemiin. Samalla hänelle on selkiytynyt entisestään, kuinka taitava taiteilija Isto oli.

– Olen hakemalla hakenut virheitä ja epätaiteellisuutta alkuperäisestä teoksesta, mutta en ole löytänyt niitä.

Teoksen maalaaminen on vienyt Alapartasen mukaan paljon aikaa.

– Mutta en kadu sitä hetkeäkään. Olen nauttinut lähestulkoon joka minuutista, hän nauraa.

Alapartasen mukaan Hyökkäys-teoksessa on paljon Istolle ominaisia piirteitä. Muun muassa Iston tausta koristemaalarina näkyy teoksessa.

– Esimerkiksi naisen vyönsoljessa on Suomi-leijona ja pienellä paljon muutakin sisältöä.

Lähikuva jäljennösmaalauksen vyönsoljesta, jossa on Suomen leijona.
Alapartasen mukaan Iston taitavuutta todistaa etenkin Suomi-neidon yksityiskohtainen vyönsolki. Kuvassa oleva Alapartasen maalaama solki on vielä keskeneräinen. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Sukulaisuussuhde Istoon

Maalauksen aikana Alapartaselle on selvinnyt, että hän on todennäköisesti isän puolelta Iston sukulainen.

– Selvittelyjeni ja sukututkimuspalvelu Genin mukaan olisin neljännessä polvessa Iston pikkuserkku. Olemme käyneet jopa samaa Raumon koulua, tosin siinä on sata vuotta väliä, nauraa Alapartanen.

Taiteilija maalaa suurikokoista teosta ateljeessa, seinillä näkyy kaksi muotokuvaa ja ikkuna.
Alapartanen on vaikuttunut esimerkiksi Iston taitavasta värien käytöstä. Vuonna 1899 hänellä oli käytettävänään huomattavasti suppeampi valikoima värejä kuin Alapartasella nyt. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Alapartasen maalaama jäljennös tulee osaksi marraskuun lopulla ensi-iltansa saavaa paikallisen Vojakkalan teatterin näytelmää.

Kyseessä on kantaesitys, joka nähdään vain 39-vuotiaana menehtyneen Eetu Iston synnyinseudulla Tornion Vojakkalassa.

Source: Yle · Risto Koskinen

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira