”Mikromanageeraaja”, joka halusi päättää kaikesta – näin entiset alaiset kuvailivat supon ex-päällikköä Antti Pelttaria

– Vähän kärjistäen, supon ja yleisemmin tiedustelutoiminnan kannalta vain itse tieto ja sen sisältö ovat merkitseviä. Hankintatavalla ei ole merkitystä.

Näin suojelupoliisin (supo) entinen päällikkö Antti Pelttari totesi keskusrikospoliisin (KRP) kuulusteluissa marraskuussa 2025.

Parhaillaan käräjäoikeudessa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja virkarikoksesta syytetty Pelttari ei mielestään ole vastuussa siitä, että supo käytti jo eläköityneitä työntekijöitään tietolähdetoiminnassa ja tarkkailutehtävissä, ja että tietoja paljastui ulkopuolisille. Pelttari kiistää myös paljastaneensa turvallisuussalaisuuksia supon käyttämälle eläkeläiselle.

Syytteen mukaan vuosina 2012–2023 supoa johtanut Pelttari oli päällikkönä osallinen eläkeläisiä koskeneeseen järjestelyyn. Hän kiistää tämän.

Pelttari sanoi poliisille, ettei tiennyt miten kyseisessä tapauksessa tiedustelua tehtiin, eikä tullut tietoiseksi mahdollisesti lainvastaisista järjestelyistä tietolähdetoiminnassa. Hän ei katso olleensa vastuussa siitä, miten alaiset säilyttivät ja käsittelivät tietoja.

Todistajina kuulusteltujen Pelttarin entisten alaisten kertomuksista välittyy erilainen kuva supon johtamisesta.

Pelttari kommentoi rikosepäilyä lyhyesti käräjäoikeudessa:

”Voisi kuvata mikromanageeraukseksi”

Antti Pelttarin aikana apulaispäällikkönä toimineen Olli Kolstelan mukaan supo oli päällikkövirasto, jossa Pelttari halusi päättää joka asiasta.

– Mikään pienikään asia ei mennyt hänen tietämättään eteenpäin. Johtamistyyliä voisi kuvata mikromanageeraukseksi. Hän teki tämän hyvin selväksi heti alkuvaiheessa. Jokaisesta asiasta piti informoida häntä, Kolstela sanoi kuulustelussa.

– Kaikki tärkeimmät asiat ja niihin liittyvät sähköpostit piti laittaa hänelle tiedoksi.

Kolstela lisäsi, että tässä ei sinällään ollut mitään erikoista muihin vastaaviin organisaatioihin verrattuna.

Hän mainitsi myös Pelttarin ”ohijohtamisesta”, jolla hän tarkoitti sitä, että Pelttari saattoi toisinaan ohittaa apulaispäälliköt ja hoitaa asioita näiden yli.

”Hän vastaa ja hän päättää”

Supossa muun muassa vastavakoiluyksikön ja terrorismin torjunnan päällikkönä toimineen Harri Sarvannon mukaan Pelttari oli kunnianhimoinen ja aikaansaava, mihin ”ei valtionhallinnossa ole aina totuttu”.

Hänen mielestään Pelttari myös kykeni säilyttämään toimintansa strategisella tasolla ilman, että siirsi vastuun kaikesta itselleen.

Turvallisuusselvitysosaston nykyisen päällikön Ilkka Hanskin mukaan Pelttari oli vahva johtaja, jolla oli selkeä visio.

– Hyvin vahvalla johtajalla tarkoitan, että Pelttarin ääneen sanottu tarkoitus oli, että hän vastaa ja hän päättää. Minun osaltani ainakin tämä toteutui käytännössäkin sisäisten palveluiden päällikkönä.

Hän kuvaili Pelttaria enemmän asioiden kuin ihmisten johtajaksi.

– Pelttari kuunteli eriävät näkemykset, mutta teki lopulta itse päätökset.

Myös entinen esikuntapäällikkö Saana Nilsson kuvaili supoa virastoksi, jossa viime kädessä päällikkö päättää asioista.

– Pelttari oli vahva johtaja, joka halusi olla mukana asioissa sekä tietää asioista.

Terrorismin torjunnan nykyisen päällikön Risto Värtön mielestä Pelttari halusi olla perillä yksityiskohdista myös operatiivisissa asioissa.

Pelttari: En keskittynyt yksityiskohtiin

Poliisikuulusteluissa Antti Pelttari kiisti syyllistyneensä rikoksiin. Hänen kuulustelukertomuksistaan, kuten muustakin esitutkinta-aineistosta, on salattu merkittävä osa.

KRP:n esitutkinnassa selvisi, että supon tiedustelutietojen käsittelyssä ja tietolähdetoiminnan valvonnassa ilmeni vuosien ajan vakavia puutteita. Esimerkiksi toisen supon käyttämän eläkeläisen vaimolla oli pääsy tiedustelutietoja sisältäneeseen sähköpostiin ja asiakirjoihin. Lopulta eläkeläisen sähköpostiin kohdistui tietomurto, jonka yhteydessä näitä tietoja päätyi Venäjän valtiolle.

Pelttari oli sitä mieltä, ettei operatiivisen toiminnan toteuttaminen ollut hänen vastuullaan. Ex-päällikön mielestä hänellä ei ollut mitään syytä kyseenalaistaa esimerkiksi viraston vastavakoiluosaston toimintatapoja.

Pelttari kertoi pyrkineensä päällikkönä keskittymään strategisiin asioihin, koska supo kasvoi hänen aikanaan merkittävästi, noin 500 henkilön organisaatioksi.

– Minä keskityin muutoksiin, en yksityiskohtiin. Onnistuin mielestäni kohtuullisen hyvin.

Pelttarin mukaan alaiset raportoivat hänelle operatiivisen työn tuloksista, eivät menetelmistä ja toimintatavoista.

– Esitutkinnan arvio siitä, että pelkkä tiedon vastaanottaminen johtaisi rikosvastuuseen tiedon hankintatapaan mahdollisesti liittyvistä menettelyvirheistä, johtaisi päällikön vastuun kannalta suorastaan absurdiin tilanteeseen, Pelttarin loppulausunnossa todetaan.

Supoon kohdistuva esitutkinta alkoi vuonna 2024. Nyt syytteitä käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa.

Pelttarin lisäksi syytteessä on kuusi supon entistä tai nykyistä työntekijää. Käräjäoikeus alkoi käsitellä Pelttarin ja kahden muun syytteitä viime viikon perjantaina. He kiistävät syytteet. Neljän muun syytetyn syytteitä käsitellään tunnustamisoikeudenkäynneissä.

Kenenkään heistä ei epäillä toimineen vieraan valtion hyväksi.