Ensimmäinen kerta Suomessa: Puolustusvoimat ampui lennokin alas torjuntadroonilla harjoituksessa

Lennokkiuhka ja sen torjunta oli Puolustus­voimien harjoituksen keskiössä Lohtajan Vattajalla.

15:14

Puolustusvoimat on harjoitellut ensimmäistä kertaa onnistuneesti droonin torjuntaa toisella droonilla.

Kansainvälisen ilmapuolustusharjoituksen apulaisjohtaja, everstiluutnantti Rauno Leppiviita kertoo, että nyt ammuttiin maalilennokki alas torjuntadroonilla ensimmäistä kertaa Suomessa.

– Kyseessä oli onnistunut torjunta, ja voin aselajien edustajana olla oikein ylpeä siitä, miten se onnistui, sanoo Leppiviita.

Lennokkien käyttö sodankäynnissä on lisääntynyt. Oppeja on haettu muun muassa Ukrainasta.

Kun taistelukenttä muuttuu, pitää Puolustusvoimien mukauttaa myös koulutusta.

– Olemme tarkistaneet linnoittautumistekniikoita, suojautumista, naamiointia ja maastouttamista. Lisäksi harjoittelemme valelaitetoiminnan käyttöä eli miten vihollisen huomio harhautetaan, kertoo Leppiviita.

Videolla harjoituksen apulaisjohtaja everstiluutnantti Rauno Leppiviita kertoo onnistuneesta ammunnasta.

Koulutuksessa on otettu käyttöön myös uusia torjuntakeinoja kuten CUAS-järjestelmiä, joiden avulla voidaan havaita ja torjua pieniä lennokkeja. Myös 23-millimetrin tykkikalusto on palautettu joukkotuotantoon.

Isommat lennokit voidaan torjua joissain tapauksissa tykkikalustolla tai jopa eri ohjusjärjestelmillä. Yksittäisen taistelijan kohdalla pienimmät lennokit voidaan yksinkertaisimmillaan torjua haulikolla tai omalla rynnäkkökiväärillä.

Myös elektroninen häirintä on yksi keino vaikuttaa lennokkiuhkaan, toteaa Leppiviita.

Voit klikata alla olevan gallerian kuvia suuremmaksi.

Ajatus tositilanteesta pelottaa

Aliupseerioppilas Samu Lahtinen on yksi neljästä ensimmäisestä varusmiehestä Puolustusvoimissa, joka on mukana lennokkitorjuntaryhmässä.

Helsingin ilmatorjuntarykmentin tulenjohtoryhmässä palveleva Lahtinen on aiemmin ollut mukana aiemmissa harjoituksissa, joissa on saatu koulutusta eri häirintämekanismeista.

– Nyt ammumme ensimmäistä kertaa drooneja myös älytähtäimellä varustetulla rynnäkkökiväärillä. Vielä ei lennokkeja ole pudonnut, mutta osumaprosenttia on saatu ylöspäin. Kehitystä on tapahtunut, naurahtaa Lahtinen.

Ajatus tuhansista lennokeista tai niiden päivittäisestä uhasta tositilanteessa ei tunnu mukavalta.

– On vaikea kuvitella taisteluympäristöä, jossa pitää jatkuvasti katsoa taivaalle, samalla kun pitäisi tarkkailla vihollista. Miten siinä pystyy edes nukkumaan öisin, kun taivaalla räjähtelee ja droonin palasia putoilee maahan, pohtii Lahtinen.

Luotto on silti kova, ettei sotaan jouduta.

– Uskon, että pystymme pysymään sodasta erossa. Toivottavasti rauhanaika pysyisi Suomessa.