Vantaalla ja Keravalla ollaan huolissaan, sillä ambulanssit ehtivät yhä liian hitaasti perille alueella.

Kaikkein kiireisimpiin A-luokan tehtäviin ehditään perille keskimäärin 13 minuutissa, kun tavoite on yhdeksän minuuttia.

”Se on potilasturvallisuuden kannalta minuuttipeliä. Jos saisin vaikka aivoinfarktin, niin jokainen minuutti ennen kuin pääsisin lanssiin ja liuotushoitoon vaikuttaisi selviytymismahdollisuuksiini ”, sanoo Mika Kasonen (kok).

Hän on hyvinvointialueen pelastuslautakunnan puheenjohtaja, mutta myös keskeinen poliitikko Vantaan kaupungilla.

Tilastot ovat tältä vuodelta tammikuusta elokuuhun.

Tilanne on huonontunut viime vuodesta, vaikka ensihoidon tilanteesta alueella on varoiteltu jo vuosia. B-tehtävissä jäädään myös tavoitteesta. Ambulansseja on vähennetty.

Kasonen lisää, että koska ambulansseja on aiempaa vähemmän, ne ovat koko ajan ajossa. Sekin voi hidastaa avun saamista hätätilanteessa, mutta se on myös uuvuttavaa ammattilaisille.

Aluehallituksen poliitikot lähettivät tällä viikolla tiukkoja terveisiä Husille. He vaativat, että Husin pitää puuttua asiaan ja käytännössä siis antaa ensihoitoon enemmän rahaa.

Kuvio on kuitenkin erittäin monimutkainen nimenomaan rahan osalta.

Helsingissä ja muualla Uudellamaalla ensihoidon järjestämisestä on päävastuussa Hus.

Se siis linjaa, miten paljon sen omasta rahoituksesta ohjataan millekin pelastuslaitokselle ja millainen palvelutason pitää olla.

Palvelutaso tarkoittaa siis esimerkiksi sitä, miten paljon ammattilaisia ja ambulansseja missäkin on valmiudessa ja miten nopeasti niiden pitää kyetä toimimaan.

Hus ei sen sijaan päätä siitä, paljonko rahaa sillä on itsellään käytettävissä tähän ja kaikkeen muuhunkin. Husin omistajat eli Helsingin kaupunki ja Uudenmaan hyvinvointialueet linjaavat yhdessä, minkä siivun ne valtiolta sosiaali- ja terveyspalveluihin saamistaan euroista antavat Husille.

Vantaan ja Keravan alue siis osaltaan päättää, paljonko rahaa Hus saa koko budjettiinsa. Hus taas päättää, paljonko rahaa käytetään ensihoitoon Vantaan ja Keravan alueella. Käytännössä ensihoidosta vastaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitos sekä Keski-Uudellamaalla että Vantaalla ja Keravalla.

Hus on säästänyt viime vuosina monesta muustakin asiasta ja irtisanonut ammattilaisia yt-neuvotteluissa. Samaan aikaan ensihoidon kustannukset ovat Husin mukaan kasvaneet reippaasti.

Vantaan ja Keravan osalta on ollut jo vuosia kiistaa siitä, vaatiiko Hus jo liikaa suhteessa sen antamaan rahaan. Vuonna 2025 Hus säästi myös ensihoidosta.

Vantaan ja Keravan kannalta se tarkoittaa käytännössä, että vahvuudesta hävisi yksi ympäri vuorokauden valmiudessa oleva ambulanssi ja toinen alkoi ajaa vain päiväsaikaan.

Ambulanssien kokonaismäärästä ei saa antaa tarkkaa tietoa turvallisuussyistä, mutta tämä oli merkittävä leikkaus. Varsinkin määräaikaisia työsuhteita lopetettiin.

Säästöjä osui muillekin alueille Uudellamaalla, mutta Hus on itsekin viime vuonna arvioinut, että Vantaan ja Keravan kohdalla ensihoidon tilanne on ollut vaikein.

Nyt hyvinvointialueen poliitikot siis vaativat entistä kiivaammin korjausta tilanteeseen, koska uudet luvut tavoiteaikoihin pääsemisestä osoittavat tilanteen huonontuneen. Kyse on siitä, kohdellaanko vantaalaisia ja keravalaisia reilusti suhteessa muihin suomalaisiin tai muihin Uudellamaalla.

Husin aluehallitus päätti tällä viikolla omalta osaltaan Husin ensi vuoden budjetista. Lopullisesti siitä linjaa yhtymäkokous juuri ennen joulua.

Aluehallitus ei päätöksessään luvannut Vantaan ja Keravan ensihoidolle merkittävästi enemmän rahaa ensi vuodelle.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok) sanoo kuitenkin, että aluehallituksen viestin vuoksi tilannetta selvitetään tarkemmin parhaillaan.

Siis sitä, millainen ensihoidon tilanne on suhteessa muihin alueisiin Uudellamaalla. Rahoitukseen voidaan vielä puuttua, jos sen todetaan olevan tarpeen.

Source: Helsingin Sanomat · Maija Aalto HS

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira