Ennusteet | Talouspolitiikka nojaa liikaa ennusteisiin

Ennusteet

Jokaisen ennusteeseen perustuvan päätöksen yhteydessä pitäisi kysyä, mitä tapahtuu, jos ennuste on väärässä.

Lukijan mielipide

Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.

13:15

Kenellä on vastuu, kun ennusteet heikosta talouskasvusta lamauttavat asuntokaupan? Entä kun valtio ottaa lainaa luvattua mutta toteutumatta jäänyttä talouskasvua vastaan?

Julkista keskustelua hallitsee ennustaminen. Sen avulla vaikutetaan julkiseen päätöksentekoon, kuluttajien luottamukseen ja jopa siihen, kannattaako aamulla ottaa sateenvarjo mukaan. Emme kuitenkaan käy keskustelua siitä, mihin tietoon erilaiset ennusteet perustuvat, kuinka luotettavia ne ovat tai miten pahasti aiemmat ennusteet ovat epäonnistuneet.

Tilastotiedon ja laskentatehon kasvu tarjoavat toki ennennäkemättömät mahdollisuudet muuntaa ympäröivä maailmamme uskottaviksi matemaattisiksi malleiksi. Ennustaminen on kehittyneempää kuin koskaan, mutta pahimmillaan mallien ulkopuoliset vaikutukset voivat horjuttaa maailmantalouden ja politiikan perusteita.

Suomella on vahva pohja ennusteista riippumattomalle turvallisuuspolitiikalle. Sotien jälkeen ei rakennettu sen varaan, että uuden sodan todennäköisyyttä osattaisiin ennustaa, vaan varauduttiin sen mahdollisuuteen. Varmistimme, että Suomi kestää myös silloin, kun maailma ympärillä muuttuu. Huoltovarmuus, väestönsuojaus ja uskottava itsenäinen maanpuolustus ilmentävät tätä ajattelua.

Valitettavasti talouttamme ei ole johdettu samoin periaattein. Tukien ja verotuksen kautta ohjattu talous olettaa, että joku osaa ennustaa, mitä kannattaa valmistaa, mihin investoida ja mitä myydä. Monimutkaisessa maailmassa ennusteet kuitenkin pettävät. Silti eturyhmäajattelu ylläpitää järjestelmän toimimattomia osia sen sijaan, että loisimme enemmän mahdollisuuksia menestyä.

Jos asiantuntija tai organisaatio tekee epäonnistuneen ennustuksen, mitään vastuuta siitä ei ole. Syy löytyy aina jostain, mitä ei voitu ennustaa. Ennusteisiin uskoneetkaan eivät joudu kantamaan vastuuta virheistään, koska päätökset on tehty parhaan saatavilla olevan ennusteen perusteella.

Meidän on luotava talousjärjestelmä, joka ei nojaa ennusteiden toteutumiseen. Jokaisen ennusteeseen perustuvan päätöksen yhteydessä pitäisi kysyä, mitä tapahtuu, jos ennuste on väärässä.

Tarvitsemme paljon ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä kehittämään vaihtoehtoja. Näillä riskinottajilla on oltava mahdollisuus yrittää, onnistua ja epäonnistua. Taloutemme on kestettävä yksittäisiä virheellisiä ennusteita. Vain antamalla tilaa vaihtoehtoisille mahdollisuuksille menestyä järjestelmämme voi olla särkymätön ennustamattomassa maailmassa.

• Aleksi Manninen
• Helsinki

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.

Artikkeliin liittyvää

Luitko jo nämä?