Ukrainan tukijoiden neuvottelupöydällä on muun muassa kymmenien miljardien eurojen aseapu ja tulevat turvatakuut.
7:34
BERLIINI Johtajat eri puolilta maailmaa kokoontuvat tänään torstaina Berliiniin poikkeuksellisen tärkeään kokoukseen Ukrainan kannalta.
Niin sanottu halukkaiden koalitio yrittää vahvistaa Euroopan vaikutusvaltaa tilanteessa, jossa Yhdysvallat, Venäjä ja Ukraina neuvottelevat kolmistaan sodan lopettamisesta.
Ensin torstaina presidentit Yhdysvalloista, Venäjältä ja Kiinasta tapaavat Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestön Apecin kokouksessa.
Heti sen jälkeen Ukrainan tukijat eli halukkaiden koalitio kokoontuu Berliinissä. Tarkoitus on varmistaa, ettei Eurooppa jää sivustakatsojaksi, kun sen omasta tulevaisuudesta päätetään.
Videolla Ylen kirjeenvaihtajat kertoivat keskiviikkona, mitä Apec-kokoukselta odotettiin:
Panokset Berliinissä ovat suuret. Kyse ei ole vain Ukrainan rauhasta vaan siitä, millainen valta Venäjällä on tulevaisuudessa Euroopan turvallisuuteen.
Presidentti Alexander Stubbin mukaan kokoukseen osallistuu ennätysmäärä maailman maiden johtajia. Berliiniin odotetaan myös Yhdysvaltojen erityislähettiläitä Jared Kushneria ja Steve Witkoffia.
Tarkkaa osallistujamäärää ei ole vielä julkistettu. Berliinissä on joka tapauksessa tarkoitus saavuttaa konkreettisia tuloksia kolmessa asiassa.
1. Rahallinen tuki
Ukraina tarvitsee rahallista tukea ensi vuonnakin ennen kaikkea ilmapuolustusta ja aseita varten, mutta myös Venäjän iskuissa vaurioituneiden voimalaitosten, sähköverkkojen, teiden ja muun infrastruktuurin korjaamiseen.
Maan ensi vuoden rahoitustilanne on vaikea. Budjetista puuttuu noin 70 miljardia euroa. Vaje johtuu osin siitä, että EU:n ulkopuolisten maiden rahoitus ei ole toteutunut suunnitellusti.
EU-maat aikovat kattaa puuttuvasta rahasta kaksi kolmasosaa eli 45 miljardia euroa uudella yhteisvelkalainalla. Berliinin tapaamisessa yritetään saada muut kansainväliset kumppanit kuten Britannia, Japani ja Australia antamaan loput.
Uusimpien tilastojen mukaan Tanska on noussut suurimmaksi Ukrainan tukijaksi suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Viro piti kärkipaikkaa Venäjän hyökkäyksen ensimmäisinä vuosina.
Yhdysvaltojen rahallinen tuki loppui käytännössä kokonaan sen jälkeen, kun Donald Trumpista tuli presidentti. Amerikkalaisia aseita toimitetaan Ukrainaan edelleen, mutta niiden hankinnan maksavat pääosin eurooppalaiset liittolaiset.
Kartasta näet eri maiden Ukrainalle antaman rahamääräisen tuen:
2. Neuvottelutavoitteet
Toiseksi kokouksessa on määrä vahvistaa eurooppalaisten yhteiset neuvottelutavoitteet.
Viime viikolla Dublinin huipputapaamisessa EU-johtajat sopivat jo, ketkä Eurooppaa edustavat rauhanneuvotteluissa. Edustajina ovat E5-maat – Saksa, Ranska, Britannia, Italia ja Puola – sekä EU-komissio ja Eurooppa-neuvosto.
Neuvottelumandaatti viimeistellään Berliinissä. Maat hahmottelevat, millaiset tavoitteet asetetaan esimerkiksi Ukrainan mahdollisille alueluovutuksille tai aselevon saamiseksi.
3. Rauhanturvajoukot
Kolmas suuri kysymys koskee turvatakuita eli Ukrainan turvallisuutta mahdollisen aselevon jälkeen.
Halukkaiden koalitio on valmistellut järjestelyjä, joilla voitaisiin estää Venäjää aloittamasta uutta hyökkäystä. Niihin kuuluu muun muassa monikansallinen sotilaallinen läsnäolo Ukrainassa.
Koalitiolla on parhaillaan meneillään 11 maan sotaharjoitus Puolassa, jota johtavat Ranska ja Saksa.
Niiden puolustusministeriöiden mukaan tarkoituksena on testata, miten kestävä rauha voidaan turvata sodan päätyttyä. Suomi on mukana harjoituksen esikunta- ja suunnittelutyössä.
Turvatakuiden avoin kysymys on myös Yhdysvaltojen osallistuminen. Eurooppalaiset voivat valmistella turvajärjestelyjä, mutta niiden uskottavuus riippuu osittain siitä, millaista tukea Donald Trumpin hallinto on valmis antamaan.
Source: Yle · Anna Karismo
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira