Energiantuotanto | Vetytalouden kannattavuus riippuu toteutusmallista

Tampereen yliopiston professori Jukka Konttinen nosti ansiokkaasti esille taloudellisen kannattamattomuuden puhtaan vedyn teolliseen käyttöön siirtymisen esteenä (HS Mielipide 15.10.). Uskallamme olla hieman toiveikkaampia ja esittää ainakin yhden mallin, jolla vedyn taloudellinen yhtälö voidaan saada ratkaistua vieläpä yhteiskunnallisesti erittäin toivottavalla tavalla.

Ratkaisu löytyy parhaiten katsomalla hieman laajemmin koko energiantuotannon ketjua. Yhteiskunnan tuista riippumattoman kannattavan teollisen tuotannon pitää perustua aidolle kysynnälle. Tulevaisuuden sähkömarkkinassa uutta teollista kysyntää edustavat erityisesti datakeskukset.

Suomeen on rakennettu paljon tuulivoimaa. Lisäksi valmiudet kasvattaa tuulivoiman määrää merkittävästi käynnistämällä jo suunniteltuja hankkeita ovat tiedossa. Tuulivoimalla tuotettu sähkö on kuitenkin tuotteena vääränlaista datakeskusten sähkönkäytön kannalta. Datakeskuksien toiminnalle on välttämätöntä, että sähkönsaanti on ennustettavaa ja vakaata, mitä tuulivoima ei ole. Tämä valtava tuulisähkön tuotannon ja datakeskusten luoman sähkönkysynnän kohtaamattomuus voidaan kuitenkin ratkaista hyödyntäen puhdasta vetyä.

Suurin riski sääriippuvaisessa sähköntuotannossa on pitkät vähätuuliset pakkasjaksot talvisin. Tämä säähän liittyvä riski voidaan kuitenkin kokonaan poistaa varaamalla riittävä määrä energiaa jossain toisessa muodossa. Puhdas vety johdannaisineen on mitä parhain ratkaisu tähän. Vetyyn perustuvalla varaenergialla voidaan tiedossa oleva sään aiheuttama riski kompensoida hyvällä marginaalilla kokonaan.

Datakeskusten toiminnalle on välttämätöntä, että sähkönsaanti on vakaata.

Varaamalla puhdasta vetyä datakeskuksen käyttöön, esimerkiksi kuuden viikon käyttöä vastaavan määrä, tuulisähköön liittyvä sääriski saadaan poistettua. Tämän vetyreservin turvin datakeskus pystyy ostamaan kaiken lopun käyttämänsä sähkön edullisena tuulisähkönä, mikä ei aiemmin ole ollut mahdollista sääriskin takia.

Vaikka puhtaan vedyn tuottaminen on jatkossakin kallista, sen tuoma mahdollisuus datakeskukselle ostaa edullista tuulisähköä suurimman osan aikaa vuodesta luo aidon teollisen kysynnän puhtaalle vedylle.

Lisäksi yksi vetylaitos voi tietenkin palvella useita datakeskuksia, mikä edelleen vähentää kustannuspainetta.

Tämä malli näyttäisi ratkaisevan kokonaisen joukon yhteiskuntaa kohtaavia haasteita. Jäissä olleet tuulivoimainvestoinnit voisivat uudelleen käynnistyä. Samoin vedyn aitoon kysyntään perustuva teollinen tuotanto voisi vihdoinkin käynnistyä.

Datakeskukset voisivat saada kustannustehokkaalla tavalla ratkaistua yhteiskunnan osoittaman tarpeen osallistua käyttämänsä sähkön tuotantoon. Lisäksi kotitaloudet voisivat huokaista helpotuksesta, kun datakeskusten suunniteltu sähkönkäyttö pystyttäisiin suurelta osin tuottamaan kotimaisella tuulisähköllä. Ilmastovaikutukset olisivat samoin hyvinkin merkittävät.

Tämä malli on noussut esille Pohjois-Pohjanmaan liiton myöntämässä EU-rahoitteisessa hankkeessa, siksi sen ja mahdollisen jatkohankkeen tulokset ovat kaikkien toimijoiden vapaasti käytettävissä.

• Sanfrid Lindblom
• projektipäällikkö
• Marko Huttula
• professori
• Oulun yliopisto

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.