Eläkkeisiin ensi hallituskaudella tehtävät leikkaukset jakoivat voimakkaasti mielipiteitä SAK:n puoluejohtajatentissä perjantaina.
Tentissä kysyttiin, olisivatko puolueet valmiita tekemään vähintään miljardin euron säästöt eläkejärjestelmästä.
Vihreän eli myönteisen lapun nostivat kokoomus, perussuomalaiset ja vihreät. Muut, eli Sdp, keskusta, vasemmistoliitto, Rkp, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt nostivat punaisen lapun.
Keskustelun taustalla on se, että julkisesta taloudesta on puolueiden yhteisen niin sanotun velkajarrun perusteella säästettävä noin 8–11 miljardia euroa ensi vaalikaudella.
Erityisesti kokoomuksen linja kahden miljardin euron leikkauksista eläkejärjestelmään sai muilta puolueilta arvostelua epärealistisena.
Työministeri Matias Marttinen edusti tentissä kokoomusta. Hän vahvisti puolueen linjan siitä, että kokoomus ei puuttuisi maksussa oleviin eläkkeisiin.
”Haluan olla tässä yksiselitteinen”, Marttinen sanoi.
Kokoomus on kertonut myös, ettei se korottaisi veroja ja että se pitää 70 vuoden eläkeikää epärealistisena. Puolue ei ole luetellut, mistä kahden miljardin euron säästöt näin ollen saataisiin.
Sitä ei kuultu myöskään perjantaina. Marttinen toisti, että puolue jättäisi keinojen linjaamisen kolmikannalle, eli työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöille.
Hän toisti myös puolueen jo aiemmin mainitseman esimerkkikeinon, eli että palkattomista jaksoista, kuten opiskelusta tai työttömyydestä, ei tarvitsisi vastaisuudessa kertyä eläkettä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela totesi, että kokoomuksen linja on ”totaalinen bluffi”.
”Eihän sitä saada kasaan, ellei kosketa nykyisiin eläkkeisiin”, hän sanoi.
Koskela viittasi Helsingin Sanomien perjantaina julkaistuun juttuun, jossa kaksi kokoomuslaista ekonomistia haastoi kokoomuksen linjan. Heidän mielestään myös maksussa olevista eläkkeistä pitäisi leikata.
Koskela totesi, että Marttisen esiin nostamat keinot, kuten palkattomat jaksot tai opiskeluajan eläkekertymän keskeyttäminen, eivät auttaisi vielä tulevan vaalikauden aikana.
Samaa muistutti kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.
Hän viittasi oman puolueensa jo julkaisemaan sopeutustoimien listaan. Siihen ei kuulu leikkauksia eläkkeisiin. Esimerkiksi eläkeindekseihin puuttuminen tarkoittaisi, että eläkkeet pienenisivät ihmisillä hautaan saakka, Essayah sanoi.
”Se on todella myöskin epäoikeudenmukaista ja luottamuksen suojaa nakertavaa.”
Eläkeindekseillä viitataan vuosittain eläkkeisiin tehtäviin korotuksiin niin, että ne seuraavat ansio- ja hintatason nousua.
Essayahkin arvosteli kokoomusta.
”Ihmettelen niitä puolueita, jotka voivat heittää kahden miljardin eläkesopeutuksen ja sanoa, että no niin, sitten työmarkkinaosapuolet päättävät tästä. Ei se yksinkertaisesti ole mahdollista. Se on bluffia.”
Perussuomalaiset on ollut valmis jäädyttämään eläkeindeksejä. Se hakisi 1,6 miljardin euron säästöt eläkejärjestelmästä.
Puheenjohtaja Riikka Purra perusteli tätä sukupolvien välisellä oikeudenmukaisuudella.
Hän totesi, että jos ensi vaalikaudella halutaan säästää velkajarrun edellyttämät 8–11 miljardia euroa, on se vaikeaa, jos yksi menoerä toisensa jälkeen jätetään ulkopuolelle.
”Eläkkeisiin menee joka viides julkisen talouden euro.”
Purra toivoi erityisesti Sdp:n kertovan, mistä säästöjä otetaan, jos eläkkeet jätetään ulkopuolelle. Sdp:kin on sitoutunut velkajarruun.
”Tosiasia on, että jos toisenkin hallituskauden ajaksi eläkkeet jätetään kaiken toiminnan ulkopuolelle, niin mikäli menosäästöjä tehdään, ne kohdennetaan sitten yhä enemmän lapsille, nuorille, opiskelijoille ja työssäkäyville työikäisille ihmisille.”
Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman totesi, että Sdp ei koskisi eläkeindekseihin.
”Jos nyt esimerkiksi laitettaisiin eläkkeiden indeksikorotukset jäihin ensi vaalikaudeksi, niin täytyy muistaa, että se on leikkaus, joka näillä eläkeläisillä kestää hautaan saakka”, Lindtman sanoi.
”Eläkejärjestelmämme on perustunut siihen, että silloin kun ihmiset omalla työllään ansaitsevat eläkkeensä, niin heillä pitää olla luottamus siihen, että tämä järjestelmä kestää.”
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi, että maksussa oleviin eläkkeisiin tai eläkeindekseihin ei pidä kajota. Jos säästöjä on tehtävä eläkkeistäkin, keskusta käyttäisi mieluummin veroja. Pienille ja keskimääräisen kokoisille eläkkeille ei kuitenkaan pitäisi tulla veronkiristyksiä, hän sanoi.
Kaikkonen viittasi keskustan tulossa olevaan talousohjelmaan, jossa eläkejärjestelmästä haetaan hänen laskujensa mukaan lähelle miljardin euron säästöt, ehkä hieman alle.
Vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö sanoi, että jos eläkkeet suljetaan sopeutusurakan ulkopuolelle, paine kasautuu entistä suuremmassa määrin työssäkäyville, koulutukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin.
”Meille on tärkeämpää suojella esimerkiksi köyhiä lapsia leikkauksilta kuin varakkaita eläkeläisiä.”
Hyrkkökin moitti kokoomuksen linjaa, jossa puolue ei puuttuisi maksussa oleviin eläkkeisiin. Tällöin nuoret joutuisivat kantamaan myös eläkeuudistuksesta suurimman taakan.
Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo viittasi ajatuksiin eläkeiän nostamisesta. Kun sitten viimein eläkkeelle pääsisi, niin säästettäisiin siitäkin, hän sanoi innostumatta ajatuksesta.
Harkimo laski, että vain muutama prosentti eläkkeistä on yli 4 000 euroa. Suurituloisia eläkeläisiä ei siis ole, Harkimo painotti.
”Se on niin pieni määrä, että niistä jos haluaa leikata, niin ei synny leikkauksia. Ja sitten jos me leikkaamme näistä pienemmistä, niin silloin kulutus kärsii ja meidän taloutemme ei kasva.”
Source: Helsingin Sanomat · Elina Kervinen HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira