Eläkeikä | Eläkeiän kynnyksellä tarvitaan urahuoltoa

Eläkeikä

Esihenkilön kanssa käytävä keskustelu hyvissä ajoin ennen eläkeikää voi avata uusia uramahdollisuuksia.

Lukijan mielipide

Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.

15:00

Suomessa työelämästä eläkkeelle siirtymiseen suhtaudutaan usein kuin valokatkaisijaan: joko ollaan töissä tai pannaan hanskat naulaan. Tällainen mustavalkoinen ajattelu hukkaa arvokasta osaamista.

Eläkeiän lähestyessä keskustelu kääntyy herkästi työkykyyn. On ymmärrettävää, ettei raskasta fyysistä työtä tekevä jaksa seitsenkymppiseksi. Mutta entä kaikki se ammattitaito, kokemus ja hiljainen tieto, jota pitkä työura on kartuttanut? Eläkeikäkeskustelua vaivaa näköalattomuus ja vaihtoehtojen puute.

Osaaminen voi olla 65-vuotiaana huipussaan. Mihin kaikkeen sitä voitaisiin vielä hyödyntää? Perehdyttämiseen, mentorointiin, neuvontaan, kehittämiseen tai vaikkapa nuorempien työntekijöiden tukemiseen. Työn sisältöä ja määrää muuttamalla voidaan löytää tehtäviä, joista sekä työntekijä että työnantaja hyötyvät.

Siksi eläkeikää lähestyvä tarvitsee urahuoltoa siinä missä työuransa keskivaiheilla olevakin. Esihenkilön kanssa käytävä keskustelu hyvissä ajoin ennen eläkeikää voi avata uusia uramahdollisuuksia: mitä työntekijä osaa, missä hänen kokemustaan tarvitaan ja millaisista tehtävistä hän voisi vielä suoriutua? Samalla voidaan pohtia osa-aikatyötä, määräaikaisia tehtäviä, jopa yrittäjyyttäkin.

Eläkeiän kynnyksellä on tarjolla monenlaisia vaihtoehtoja, jos työtä tarkastellaan myös mahdollisuutena eikä vain velvollisuutena. Työ tarjoaa tilaisuuden osallistua yhteiskunnan toimintaan, jakaa osaamista ja kokea oman panoksen merkitykselliseksi. Näiden mahdollisuuksien tunnistaminen edellyttää sekä työntekijän laajakatseisuutta että työnantajien valmiutta nähdä ikääntyvät työntekijät voimavarana.

Siirryin itse yrittäjäksi 64-vuotiaana. Vielä 67-vuotiaana sain uuden määräaikaisen työpaikan. Oma kokemukseni vahvistaa käsitystäni siitä, ettei ikä yksin määritä työuran mahdollisuuksia.

Kaikkien ei tarvitse jatkaa työelämässä eläkeiän jälkeen, eikä kenenkään pidä tehdä sitä taloudellisesta pakosta tai työkykynsä menettäneenä. Mutta niille, jotka haluavat ja voivat jatkaa, pitäisi olla tarjolla todellisia mahdollisuuksia.

Eläköityminen ei saisi merkitä osaamisen automaattista hyllyttämistä. Ikäjohtamiseen kuuluu myös sen tunnistaminen, mitä kokeneilla työntekijöillä on annettavanaan.

• Marketta Rantama
• tietokirjailija, ikäjohtamisen asiantuntija, Kuopio

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.

Artikkeliin liittyvää

Luitko jo nämä?