Eetu Alavillamo, 18, pyrkii taistelusukeltajiin – moni haluaa käydä intin rankimman kaavan mukaan

Fyysiset ja psykologiset kokeet sekä painekammiotesti. Erikoisjoukkoon haluava joutuu näyttämään kykynsä.

19:31

Jalat sidotaan köydellä. Kädet pidetään selän takana. Sukelletaan altaan pohjaan ja noudetaan sieltä oma sukellusmaski hampaita käyttäen.

Tällaisia tehtäviä varusmiehet tekevät taistelusukeltajakurssilla. Koulutusta pidetään yhtenä Puolustusvoimien rankimmista.

Juuri siksi 18-vuotias lukiolainen Eetu Alavillamo sinne haluaa.

– Haluan päästä haastamaan itseäni. Haluan olla kärkipäässä etenkin fyysisesti.

Alavillamo on hyvissä ajoin aloittanut valmistautumisen elokuussa 2027 järjestettäviä pääsykokeita varten.

Hän saattaa tehdä kolme eri treeniä saman päivän aikana: uimaan aamulla ennen koulua, kuntosalille hyppytuntien aikana ja vielä lenkille illalla. Treenikertoja kertyy viikon aikana kaikkiaan yhdeksän. Välillä Alavillamo juoksee rinkka selässä.

– Koetan nyt pistää kaiken peliin, että pääsisin taistelusukeltajakurssille. Ura Puolustusvoimissa on ainoa, mitä tavoittelen. Yliopisto tai ammattikorkeakoulu eivät hirveästi kiinnosta.

Sotilasura ja erikoisjoukot kiinnostavat nuoria

Ammattisotilaan urasta haaveilee nyt ennätysmäärä nuoria. Varma työ ja maailman turvallisuus­tilanne houkuttelevat sotilaaksi.

Eetu Alavillamolle armeijaympäristö on ollut tuttu lapsesta saakka. Hänen isänsä oli Upinniemessä töissä 36 vuotta.

Alavillamoa kiehtoo Puolustusvoimien järjestelmällisyys.

– On tietyt säännöt, joita on helppo noudattaa. Ei tarvitse itse miettiä, vaan kaikki annetaan valmiina, Alavillamo kuvailee.

Ukrainan sodan alettua Utin jääkärirykmentin erikoisjoukkokoulutuksen 2000-luvun hakijaennätys on rikottu kolmena vuotena peräkkäin.

Taistelusukeltajakurssille hakemuspiikki oli jo pari vuotta aiemmin. Sen jälkeen sinne on hakenut noin 120 nuorta vuosittain.

Hakijajoukkoon mahtuu myös Erikoisjoukot-ohjelmasta innoituksen saaneita, kertoo Upinniemen sukeltajakoulun johtaja Jonne Huhtala.

– Ovat katsoneet tv-sarjan, mutta eivät ole perehtyneet asiaan yhtään enempää. Sarja ei anna täysin realistista kuvaa toiminnasta. Emme halua tänne mitään ramboja. Arvostamme hakijassa eniten rauhallisuutta ja paineensietokykyä. Toki fyysisenkin puolen pitää olla kunnossa.

Joka kolmas taistelusukeltajakokelas keskeyttää

Taistelusukeltajakurssin pääsykokeissa on saman päivän aikana edessä muun muassa 12 minuutin juoksutesti, 15 kilometrin maastomarssi, 200 metrin vapaauinti, pituussukellus sekä hengityksenpidättämiskoe.

Yli puolet hakijoista karsiutuu fyysisissä testeissä. Niiden jälkeen edessä ovat vielä psykologiset testit, lääkärintarkastus ja painekammiotesti.

Alavillamolla on vielä omiin pääsykokeisiin aikaa. Epäonnistuminen kokeissa olisi hänelle iso pettymys, mutta ei syy luovuttaa.

– Kävisin varmaan aliupseerikoulun ja reserviupseerikoulun, ja hakisin kurssille uudestaan vuoden 2029 testeissä.

Kurssille pääsee lopulta noin 20 alokasta.

– Valintakokeiden tarkoitus on selvittää, kenellä on edellytykset aloittaa sukeltajakoulutus. Se, että tulee valituksi, ei missään nimessä tarkoita, että valmistuisi taistelusukeltajaksi, sukeltajakoulun johtaja Jonne Huhtala huomauttaa.

Sukeltajakurssin joutuu vuosittain jättämään kesken noin joka kolmas. Suurin osa heistä putoaa allasjakson aikana.

Sata sukellusta vuosittain

Koulutuksen aikana taistelusukeltajat oppivat suorittamaan haastavia tiedustelutehtäviä rannikolla ja saaristossa.

He käyttävät sukeltaessaan suljetun kierron happilaitetta, josta ei tule kuplia pintaan.

– Näin ollen pystytään piilossa siirtymään veden alla paikasta A paikkaan B, Huhtala kertoo.

Sukelluskertoja voi olla vuoden kestävän koulutuksen aikana jopa sata.

Kurssilla harjoitellaan myös pintauintia, kanootilla ja partioveneellä liikkumista sekä ihan perinteistä marssia ja suunnistamista.

Joka toinen vuosi Upinniemessä koulutetaan raivaajasukeltajia. Heidän työhönsä kuuluvat vedenalaisten räjähteiden etsintä- ja raivaamistehtävät.

Raivaajasukeltajat sukeltavat noin 40 metriin ja työskentelevät syvissä vesissä. Taistelusukeltajat pysyttelevät alle kuuden metrin syvyydessä ja käyttävät sukeltamista lähinnä siirtymiseen.

Varsinainen ura taistelusukeltajana vaatii kurssin jälkeen vielä vuoden kestävän erikoisjoukkokoulutuksen Utin jääkärirykmentissä.

Suomessa taistelusukeltajien rauhanajan tehtäviin kuuluvat maanpuolustustehtävien lisäksi muun muassa virka-avun antaminen poliisille.

Taistelusukeltajana voi toimia myös kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä, jolloin tehtäviin voi kuulua esimerkiksi kaapatun aluksen valtaamista.

Itsesuojeluvaisto varoittaa konfliktimaista

Eetu Alavillamo haluaisi jäädä taistelusukeltajakurssin jälkeen Puolustusvoimiin sopimussotilaaksi, jotka toimivat esimerkiksi varusmiesten kouluttajina.

Sen jälkeen Alavillamo hakisi mahdollisesti kadettikouluun.

Kansainvälisetkin tehtävät voisivat kiinnostaa, mutta kriisitilanteissa erikoisjoukoissa toimiminen ei. Erikoisjoukko-operaattori voi konfliktialueilla joutua hengenvaaraan.

– Sen verran itsesuojeluvaistoa kuitenkin on, ja muitakin tavoitteita elämässä täällä Suomessa, Alavillamo sanoo.

Teknologian kehittyminen muuttaa koulutusta

Sukeltajakoulun johtajan Jonne Huhtalan mukaan sukeltajakoulutus on muuttunut 15 viime vuoden aikana erityisesti teknologian osalta.

– On käytössä erilaisia kauko-ohjattavia järjestelmiä ja sensoreita, joita voi hyödyntää veden alla ja päällä. Ne näkyvät koulutuksessa ja muuttavat vääjäämättä ajatusmallia siitä, miten rannikolla toimitaan.

Myös alokkaat ovat muuttuneet.

Esimerkiksi pettymysten sietäminen on vaikeampaa kuin aiemmin.

Huhtala on ollut huomannut muutoksen esimerkiksi siitä, miten alokkaat ovat reagoineet, jos he eivät ole läpäisseet taistelusukeltajakurssin tasokokeita.

– Tuntuu siltä, kuin se olisi heille ensimmäinen isompi koettelemus elämässä. Usein alkaa vastaan väittäminen tai jopa syyttely, että ongelma on jossain muualla kuin heissä itsessään. On saanut aika paljon tsempata heitä eteenpäin.

Onko sinulla hyvä aihe Perjantai-dokkariksi? Kerro se meille! Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.

Ladataan lomaketta...

Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen santtu.natri@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme voi luvata jokaiselle henkilökohtaista vastausta.