Demokratia näytti tehonsa Serbiassa

Hallinnon autoritäärisyyteen ja korruptioon kyllästynyt opiskelijoiden ruohonjuuriliike voitti Serbian parlamenttivaalit. Näinä aikoina se on tärkeä muistutus, että vaaleillakin voi vaikuttaa.

Pääkirjoitus

Kirjoitus on HS:n pääkirjoitustoimituksen näkemys, joka heijastaa lehden periaatelinjaa.

18:00

Viime aikoina on jouduttu tottumaan uutisiin siitä, kuinka pahikset ovat voitolla.

Aiemmin demokraattisia maita on liukunut autoritäärisiksi, ja jo aiemmin autoritäärisistä maista on tullut tiukempia diktatuureja. Samalla diktaattorit ovat tiivistäneet yhteistyötään välittämättä ideologisista rajoista. Aiemman voittokulun sijaan demokratia näyttää päätyneen vaikeaan puolustustaisteluun, jonka menestyksestä ei ole varmuutta.

Viikonloppuna demokratia sai kuitenkin taas myönteisiä uutisia, tällä kertaa Serbiassa. Siellä opiskelijoiden käynnistämä ruohonjuuriliike voitti sunnuntain parlamenttivaalit niin selvästi, että maan voimamies Aleksandar Vučić joutui myöntämään oman puolueensa tappion jo samana iltana.

Yli vuosikymmenen Serbiaa johtaneen Vučićin nopea taipuminen oli yllätys. Hänen kaudellaan Serbia on muuttunut taas autoritaarisemmaksi ja korruptoituneemmaksi, kun Vučić on rakentanut hallintojärjestelmää, jonka tehtävänä on pitää hänet vallassa. Hän luopui viime kuussa presidentinvirasta ja ilmoitti ennenaikaisista parlamenttivaaleista, jotta voisi siirtyä pääministeriksi. Siksi hänen ajateltiin varmistavan vaalivoiton keinolla millä hyvänsä.

Mutta Vučić toimi samoin kuin Unkaria pitkään johtanut Viktor Orbán viime keväänä ja myönsi selvän vaalitappion. Tosin Venäjän tärkeä liittolainen Vučić syytti tappiostaan ulkomaalaista salaliittoa.

Euroopassa on viime aikoina nähty nuorisoa kadulla. Ranskassa lukiolaisten protesteista käynnistyneet mielenosoitukset ovat viime viikkoina muuttuneet paikoin väkivaltaiseksi mellakoinniksi. Mielenosoituksia on ollut myös Belgiassa, Italiassa, Espanjassa ja Albaniassa. Monessa muussakin maassa nuoriso on tyytymätöntä.

Protestien ja ärtymyksen alkusyyt vaihtelevat. Jossain taustalla on pettymys koulutuksen tasoon, jossain huono asuntotilanne, korkea nuorisotyöttömyys tai yleinen epävarmuus, jossain hallinnon korruptio ja väärinkäytökset. Vaatimuksille on kuitenkin yhteistä se, että hallitukset näyttävät olevan kyvyttömiä vastaamaan niihin joko talouden rajoitusten tai oman kyvyttömyytensä vuoksi. Se on osaltaan radikalisoinut protesteja.

Serbian vaalivoittajilla on tehtävää.

Serbian nuorisoliikehdinnän sytykkeenä oli Novi Sadin kaupungin rautatieaseman äskettäin remontoidun betonisen katoksen romahtaminen marraskuussa 2024. Turmassa kuoli 16 ihmistä. Monen nuoren mielestä romahdus alleviivasi hallinnon korruptiota, välinpitämättömyyttä ja huolimattomuutta. Yhteyttä tiivisti vielä se, että Vučić oli ollut aktiivinen Kiinan kanssa yhteistyössä tehdyssä asemaremontissa. Protestit muuttuivat pian valtakunnalliseksi hallituksenvastaiseksi liikehdinnäksi, johon liittyivät autoritaarisuuteen, korruptioon ja johdon ylimielisyyteen sekä oikeusvaltion puutteeseen kyllästyneet. Jo vuonna 2021 kymmenet tuhannet olivat protestoineet suunnitelmaa avata litiumkaivos.

Serbialaisilla nuorilla oli myös esikuva sukupolven takaa. Opiskelijoiden Otpor!-liike oli keskeisessä roolissa itsevaltaisen Slobodan Miloševićin syrjäyttämisessä syksyllä 2000. Tästä liikkeestä tuli esimerkki myös niin sanotuille värivallankumouksille Georgiassa, Ukrainassa ja Kirgisiassa myöhemmin samalla vuosikymmenellä.

Serbian vaalivoittajilla on tehtävää. On saatava aikaiseksi hallitus, uudistettava järjestelmä ja pidettävä omat rivit yhtenäisinä. Se ei ole helppoa, sillä tukijoiden joukossa on monenlaisia näkemyksiä, eivätkä vastavoimat ole katoamassa. Vielä ei myöskään tiedetä, miten uusi hallinto muuttaa Serbian ulkopolitiikkaa, jossa Kosovon itsenäisyys on edelleen iso kysymys ja jossa likeinen suhde Venäjään on ollut viime vuosina tärkeää.

Heillä on kuitenkin mahdollisuus muuttaa Serbian järjestelmää pysyvästi, aivan kuten unkarilaisillakin. Samalla he osoittivat, että myös vaalien kautta voi menestyksekkäästi vaikuttaa, ajaa isoakin yhteiskunnallista muutosta ja taistella vääryyttä vastaan. Tässä kovassa ajassa se on tärkeä viesti.

Luitko jo nämä?