Datakeskusten sirisevä melu voi tunkeutua koteihin – tutkija: ”Korva ei totu siihen”

Datakeskusten toiminnasta aiheutuvaa melua ei ole selvitetty Suomessa riittävän tarkasti, sanoo bioakustiikan tutkija Hanna Rosti. Hän on perehtynyt datakeskushankkeiden ympäristövaikutusten arviointeihin eli yva-selvityksiin.

Rosti sanoo, että meluselvityksissä jätetään usein kertomatta laitekohtaiset tiedot melusta, jota syntyy konesalien käynnistyessä.

Todellinen melu saadaan selville vasta, kun datakeskus käynnistetään, sanoo hän.

Suomessa on suunnitteilla useita datakeskuksia lähelle asutusta.

Rostin mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa ongelmat ovat paljastuneet usein vasta, kun laitos on jo toiminnassa.

Silloin melua on vaikea korjata, ja asukkaat joutuvat valituskierteeseen.

Hanna Rosti on koonnut tiedot Suomen datakeskushankkeiden meluselvityksistä ja kansainvälisistä tutkimuksista.

Hän on akateemisessa työssään Helsingin yliopistossa perehtynyt vuodesta 2019 asti myös äänitaajuuksiin ja siihen, miten ääni kulkeutuu.

”Huoli on tuontitavaraa”

Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola toteaa, että Yhdysvalloissa monissa osavaltioissa ei ole ohjearvoja melusta.

– Huoli on nähdäkseni ehkä jossain määrin tuontitavaraa. Suomessa kansalaiset on jo lainsäädännön puolelta melko lailla hyvin suojattuja.

Poikolan mukaan Suomen datakeskushankkeet tehdään niin, että ne eivät aiheuta liian pahaa haittaa asukkaille.

Poikola myöntää, että meluselvityksistä puuttuvat suunnitteluvaiheessa laitekohtaiset mittaukset. Ne kertoisivat tarkemmin matalataajuisesta melusta.

Näitä tehdään myöhemmässä vaiheessa. Ensi kesänä tehdään Datakeskusteollisuuden selvitys, jossa käsitellään myös melua.

Konesalien käynnistymien jälkeen tilanne ei voi olla huonompi kuin varhaisen vaiheen suunnitelmissa arvioitiin, sanoo Poikola.

– Kun tiedot tarkentuvat, pystymme tekemään parempia ratkaisuja melun estämiseksi.

Asukas pelkää ympärivuorokautista melua

Lahdessa Kiveriön kaupunginosassa singaporelainen DayOne rakennuttaa datakeskusta asutuksen läheisyyteen. Yksi toimija on Tiktok.

Asukkaat ovat jo rakennusaikana valittaneet melusta ja datakeskusta vastaan on osoitettu mieltä.

Ilmarisenkadulla asuva Katerina Medkova pelkää, että rakentamisen aikaiset häiriöt vaihtuvat pysyviksi häiriöiksi datakeskuksen käynnistyessä.

– Rakentamisen melun takia nukuin pahimmillaan muutamia tunteja yössä ja hakeuduin lopulta lääkärin vastaanotolle.

Medkova on koulutukseltaan insinööri ja tietää erilaisista äänitaajuuksista. Hän on erityisen huolissaan datakeskuksen jäähdytysjärjestelmien mahdollisesti aiheuttamasta matalataajuisesta melusta.

– Se voi jatkua ympäri vuorokauden, ja sitä voi olla vaikeaa sulkea pois omassa kodissa. Asukkaiden hyvinvointi, terveys ja kotirauha pitäisi varmistaa ennen toiminnan käynnistämistä, ei vasta jälkikäteen, hän sanoo.

QTS Data Centers toteuttaa Forssaan valtavan datakeskuksen. Lähimmät asunnot ovat parinsadan metrin päässä, ja tuhannen metrin säteellä on runsaasti rakennuksia.

Kouvolassa Tiktokin datakeskuksen etäisyys lähimpään asuinalueeseen on Hanna Rostin mukaan alle sata metriä..

Forssan ja Kouvolan datakeskusten lähellä joidenkin kiinteistöjen melutasot voivat yli kymmenkertaistua nykyisestä, kun konesalit käynnistetään, arvioi Rosti meluselvitysten perusteella.

Korva poimii häiritsevän huminan helposti

Teollisuuslaitosten melua valvotaan ensisijaisesti 1990-luvun alussa tehdyistä melutason ohjearvoista. Ympäristöluvissa annetut melurajat perustuvat näihin ohjearvoihin.

Tutkija Hanna Rostin mielestä Suomen melunormit kaipaavat päivitystä. Ne sopivat perinteisen teollisuuden melun arviointiin, mutta datakeskuksen melu on erilaista.

Se on matalataajuista ja tonaalista, kuten jäähdytyslaitteiston jatkuva humina, muuntajien surina tai ilmastointilaitteiden ujellus.

Melu syntyy sadoista tai tuhansista jäähdytys- ja sähkönjakelujärjestelmän laitteista, mukaan lukien muuntajat ja sähköasemat.

Korva poimii tämän taustamelun seasta.

– Tonaalinen melu tuntuu poikkeuksellisen häiritsevältä. Sitä on vaikea sulkea pois tietoisuudesta, ja korva ei totu siihen, sanoo Hanna Rosti.

Suomen laissa on jo 1990-luvulta ollut säännös, jonka mukaan erityisen häiritsevästä tonaalisesta melusta tulisi lisätä mitattuun meluarvoon viisi desibeliä.

Hanna Rostin mukaan tätä ei käytännössä sovelleta, koska toimijat eivät kerro, mitä äänitaajuuksia laitteet tuottavat.

Datakeskusten meluselvityksiä tekevät usein hankkeen omat konsultit. Rostin mukaan tiedot eivät ole riittävän tarkkoja.

– Pitäisi vaatia, että datakeskukset julkaisevat tiedot laitteidensa taajuuksista. Jos havaitaan häiritsevää tonaalista melua, mittaustuloksiin on lisättävä viiden desibelin korjaus. Tämä on jo Suomen laissa.

Monet maat kiristävät ympäristövaatimuksia

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Keski-Euroopassa on kiristetty datakeskusten ympäristövaatimuksia.

Lisäksi datakeskukset ovat kooltaan pienempiä, ja ne sijoitetaan mieluiten paikkoihin, joissa on jo kovaa taustamelua. Isoille teollisuusalueille, lähelle lentokenttiä tai moottoriteitä.

Tutkija Hanna Rostin mielestä Suomessa voitaisiin mennä samaan suuntaan. Nyt datakeskuksen paikka valitaan lähinnä sen mukaan, missä on sähköä helposti saatavilla.

Yhdysvalloissa ei haluta datakeskuksia omalle maaperälle.

– Siellä on tiukennettu ympäristövaatimuksia, ja lisäksi datakeskukset joutuvat oikeuteen melun takia, sanoo tutkija Hanna Rosti.

The Guardian on kertonut asukkaiden ryhmäkanteesta New Jerseyssä.

Kanteiden mukaan datakeskusten humina ja surina aiheuttavat ongelmia ympäristössä. Asukkaat valittavat, että ääni tunkeutuu rakennuksiin ja aiheuttaa unihäiriöitä.

Virginiassa osaa datakeskuksista ei ole liitetty sähköverkkoon riittämättömän verkkotehon takia. Ne toimivat jatkuvasti generaattoreilla.

– Ihmiset laittavat patjoja ikkunoihin, kun yrittävät torjua melua sisätiloissa, Hanna Rosti sanoo.

Datakeskusteollisuus: melu ei ole ongelma

Suomessa datakeskukset eivät aiheuta sellaista melua ympäristöön kuin vaikkapa Yhdysvalloissa, toteaa Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola.

– Tiukempien melunormien lisäksi meillä on vähemmän jäähdytystarvetta kuin kuumissa paikoissa.

Suomessa ei myöskään tarvita paikallista energiantuotantoa, sanoo Poikola. Sähköverkko on hyvässä kunnossa, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Datakeskukset eivät meillä siis joudu sähkökatkojen vuoksi toimimaan kovaäänisellä, dieselkäyttöisellä varavoimalla.

Kunhan sähköä riittää.

Ladataan lomaketta...