Datakeskuspomo sanoo, että keskustelu on nyt kuin Mordorista, vaikka kyseessä on kasvuala

Antti ”Jogi” Poikola täräyttää kovan lausunnon pöytään jo haastattelun alussa.

– Eihän Suomessa ole kovin paljon datakeskuksia tällä hetkellä. Lehtiä lukemalla voisi päätellä, että me ollaan täällä datakeskusta ympäröimänä, mutta pelkästään Lontoossa on yhdessä kaupungissa viisi kertaa enemmän datakeskuksia kuin koko Suomessa tällä hetkellä.

Kommentti ei sinänsä yllätä, kun sen lausuu datakeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja. Lisäksi Poikolan arvio on suurin piirtein oikea. Lontoossa datakeskuksia on moninkertainen määrä Suomeen verrattuna, tosin siellä asuu myös lähes kaksi kertaa niin paljon ihmisiä kuin Suomessa.

Silti väite särähtää korvaan. Todennäköisesti siksi, että uusista hankkeista on uutisoitu tiuhaan: Suomessa on tänä vuonna julkistettu useampi kuin yksi uusi datakeskus viikossa. Yhteensä datakeskushankkeita on ilmoitettu jo yli 140.

Samalla keskustelu keskuksiin liittyvistä huolista on kiihtynyt. Esimerkiksi Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen on sanonut Ylelle, että suomalaiset kunnat asettavat isojen yritysten datakeskuksille liian vaatimattomia ehtoja.

Viime aikojen suuri tapaus on ollut jättiyhtiö Google ja sen tekemät metsähakkuut datakeskustyömailla Kajaanissa, Muhoksella ja Haminassa. Hakkuiden lupaepäselvyyksiä on puitu viikkokaupalla ja keskustelu käy kuumana edelleen.

Poikola aloitti datakeskusalan etujärjestön johdossa helmikuussa. Tämän lisäksi hän on pitkän linjan vihreiden puolueaktiivi ja puolueen asioista ja kannoista päättävän puoluevaltuuston varapuheenjohtaja.

Tässä jutussa Poikola kertoo, miten datakeskukset asettuvat vihreään aatemaailmaan ja miksi hänen mielestään on hyviä asia, että niitä rakennetaan juuri Suomeen.

Kontu ja Mordor

Poikolan johtama yhdistys on kasvanut hurjaa vauhtia: Haastatteluhetkellä jäsenyrityksiä on 368 kappaletta ja Poikolan kaudella määrä on kasvanut lähes kahdellasadalla.

Kiirettä on riittänyt muutenkin. Poikolasta on datakeskushuuman myötä tullut suosittu haastateltava. Hän itse arvioi, että yhteydenottoja tulee ainakin viikoittain.

Näistä kahdesta roolista muodostuu Poikolan työn kaksi puolta, joille hän on antanut nimet: toinen on Kontu ja toinen Mordor.

J. R. R. Tolkienin kirjoissa ja muun muassa Taru sormusten herrasta -elokuvasarjassa Kontu on rauhallinen ja idyllinen lintukoto, jossa asuvat leppoisat hobitit. Konnussa Poikola tuntee olevansa silloin, kun hän saa olla tekemisissä jäsenyritysten kanssa.

– On niitä iloisia ja positiivisia kiireitä, kun jäsenyrityksillä menee hemmetin hyvin ja ne kasvavat.

Mordor taas on synkkä ja pelottava pahuuden linnoitus. Siihen Poikola vertaa alasta käytävää keskustelua.

– Aika negatiivisesti tässä tunnutaan suhtautuvan tähän kasvualaan tällä hetkellä. Paljon tulee kritiikkiä.

Kritiikkiä tosiaan löytyy. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista haluaa rajoittaa datakeskusten rakentamista. Vasemmistolaispoliitikkojen aloittama kansalaisaloite ”Datakeskukset kuriin” taas keräsi 50 000 allekirjoitusta vain kolmessa päivässä.

Kokonaisuudessaan datakeskuksista käytävä keskustelu on Poikolan mielestä ”yksipuolista ja vahvasti negatiivisiin huomioihin painottuvaa”.

Osa kritiikistä on Poikolasta kuitenkin aiheellista. Esimerkiksi hän mainitsee keskustelun ja huolen siitä, lisäävätkö sähkösyöpöt datakeskukset sähkön hinnan vaihtelua. Erityisesti hintapiikit kylminä ja tyyninä talvikuukausina herättävät huolta.

– Sähköverkkokapasiteettimme ei ole loputon. Se, miten sitä saadaan kasvatettua niin, että kaikenlaiset investoinnit mahtuvat Suomeen ja toisaalta, että kansallismaisemamme ei halkeile sähköverkoista liikaa, on aiheellinen huoli.

Datakeskusten vastustus on kansainvälinen ilmiö. Erityisen kiihkeää se on Yhdysvalloissa, missä asia on jopa muuttanut marraskuun välivaalien asetelmia. Poikola kertoo, että osa Suomen datakeskuskritiikistä tulee tuontitavarana ulkomailta, esimerkiksi juuri Yhdysvalloista.

– Veden käyttö on sellainen. Suomessa datakeskukset käyttävät hyvin vähän vettä. Koska on suljettu vesikierto, sitä ei haihduteta taivaalle. Mutta tämä on aito ongelma jossain muualla, Texasissa ja muissa kuivissa paikoissa.

”Ihan hyvä” lista vihreiltä

Poikola liittyi vihreisiin 2000-luvun alussa, kun hän lähti ajamaan pääkaupunkiseudulla pyöräilevien asiaa. Helsingin ja Espoon Otaniemen väliä suhatessa huonot pyöräilyolosuhteet alkoivat ärsyttää ja hän päätti, että jotain pitää tehdä.

Uransa Poikola on tehnyt teknologian ja datan parissa. Ennen nykyistä pestiään hän työskenteli Teknologiateollisuus ry:ssä datatalouden johtavana asiantuntijana.

Myös hänen roolinsa vihreissä ovat keskittyneet digitaalisiin ja tietopoliittisiin työryhmiin. Vaaleissa hän on ollut ehdolla yksittäisiä kertoja, mutta menestystä ei ole tullut.

Vihreät julkaisi syyskuun lopulla oman datakeskuksia käsittelevän ohjelmansa otsikolla ”Ei datakeskuksia hinnalla millä hyvänsä”.

Poikola ei ollut mukana tekemässä linjauksia, mutta hän kertoo kommentoineensa sitä ennen julkaisua. Lopputulos oli hänen mukaansa ”ihan hyvä.”

– Kyllä minä sen pystyn allekirjoittamaan sekä vihreänä että myös toimialan edustajana. Minulla on muutama yksittäinen asia, mistä en ollut ehkä ihan samaa mieltä.

Mistä et ole samaa mieltä?

– Siellä oli, että hukkalämmön käyttöönoton mahdollisuuksia pitää tarkastella. Se tulee jo nykyisinkin EU-lainsäädännöstä. Ja sitten siellä oli nämä vesiasiat ja muut, mitkä eivät ole välttämättä niin realistisia ongelmia. Ne oli listattu siihen ikään kuin pitkän listan jatkoksi.

Poikolalta on usein kysytty, kokeeko hän arvoristiriitaa ympäristöpuolueessa toimimisen ja ympäristöhaitoista kritisoitujen datakeskusten asian ajamisen välillä.

– En pystyisi tekemään tätä duunia palkkaa vastaan, jos kokisin, että teen jotain väärää ja pahaa maailmalle. Näen ympäristöihmisenä, että datakeskukset Suomessa ovat kokonaisuutena ympäristölle parempi, kuin datakeskukset jossain kuumemmissa maissa.

Mitä tarkoitat sillä, että datakeskukset Suomessa ovat parempi asia kuin datakeskukset jossain muualla?

– Perustellusti voidaan sanoa, että on olemassa myös digitaalista ylikulutusta, ja digitaalisella kulutuksella on fyysinen jalanjälki maailmassa. Mutta sillä, miten digitaaliset palvelut toteutetaan, on merkitystä, sillä me voimme kuitenkin Pohjoismaissa tehdä sen huomattavasti ympäristöystävällisemmin kuin monissa muissa paikoissa.

Entä onko eturistiriitaa siinä, että datakeskusten puolestapuhuja vaikuttaa puolueen linjauksiin?

– Se on kaksisuuntainen tie. Puolueethan kuuntelevat kaikenlaisia etujärjestöjä. Niitä on puolueiden sisällä ja ulkopuolella ja se on ihan normaalia ja hyvääkin käytäntöä, että kuunnellaan niitä, jotka asiasta jotain tietävät.

Sääntely on väistämätöntä

Haastatteluhetkellä medaissa puitiin Googlen laittomiksi epäiltyjä metsähakkuita Kajaanissa ja Muhoksella. Poikola tuomitsee ne. Hänen mukaansa laitonta toimintaa ei pitäisi tapahtua.

– Se on ihan tosi järkyttävää. Kyllä se herätti minua ja toimialaamme. Pitää lähteä panostamaan entistä enemmän siihen, että löydetään keinoja muun muassa siihen, että hankkeet pystyvät tekemään vaikka ekologista kompensaatiota.

Aiemmin kerrottiin, että Googlelle ei ole tulossa sanktioita laittomiksi epäillyistä hakkuista, koska nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista seuraamuksia. Poikolan mielestä uutinen on silti ikävä ja tekee hallaa koko toimialalle.

– Vaikka se olisikin jollain tavalla lainpiirin sisällä, niin se ei välttämättä vähennä järkyttävyyttä kansan eikä omissakaan silmissä, Poikola sanoo.

Datakeskusten globaalia kysyntää kasvattaa erityisesti tekoälybuumi, mutta datakeskuksia tarvittaisiin ilman sitäkin. Poikola itse näkee, että huominen on vähintään yhtä digitaalinen kuin tämä päivä.

Vaikka yritykset siirtyvät pilveen, kasvu tulee jossain kohtaa hidastumaan. Kun näin käy, datakeskukset kasvavat siellä, missä ne jo ovat, Poikola sanoo.

– Nyt on etsikkoaika Suomelle. Ne datakeskustoimijat, jotka asettuvat tänne tekoälybuumin aikana, ovat sitten yrityskansalaisiamme jatkossakin.

Poikolan mukaan myös kotimaan politiikka on tärkeä kysymys. Datakeskusten kritiikki on lisännyt poliitikkojen painetta säännellä alaa, ja hallitus valmistelee parhaillaan muun muassa datakeskuksia koskevaa rekisteriä sekä lakia sähköverkkoliittymien priorisoinnista.

Datakeskusyhdistys kannattaa rekisteriä, mutta Poikolan mielestä uusi laki voi asettaa toimialat eriarvoiseen asemaan.

Hän kuitenkin myöntää, että sääntely lisääntyy väistämättä.

– Kysymys on siitä, onko se hyvää sääntelyä, joka kirittää Suomen datakeskusteollisuutta paremmaksi, vai ohjaako se teollisuutta pois Suomesta.