Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi keskiviikkona kasvuyritystapahtuma Slushissa, että datakeskusten hyötyjä on pikemminkin aliarvioitu kuin liioiteltu.
”Esimerkiksi Googlen arvioima 13 miljardin investointi voi merkitykseltään olla jopa kolminkertainen”, Stubb sanoi.
Se on paljon sanottu. Googlen investoinnin merkitys voisi Stubbin mukaan siis olla Suomelle peräti 39 miljardia euroa.
Presidentin lausunto on herättänyt paljon arvostelua.
”En tiedä, mihin laskelmaan tämä voisi perustua”, Sakari Lähdemäki sanoo. Lähdemäki on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan vanhempi tutkija, jonka tutkimusaloihin kuuluvat makrotalous, ennustemallit sekä toimiala-, tuottavuus- ja yritystutkimus.
Ei kuitenkaan tyrmätä Stubbin arviota ihan suorilta, sillä ensin pitäisi ymmärtää, mitä presidentti oikeastaan tarkoitti käsitteellä ”merkitys”.
Se ei nimittäin ole vakiintunut taloustieteellinen mittari.
Google kertoi syyskuussa 2026 investoivansa Suomeen vuosina 2027–2028 peräti 13 miljardia euroa. Yhtiön on tarkoitus rakentaa datakeskukset Kajaaniin, Muhokselle ja Vaalaan. Lisäksi Haminan datakeskusta laajennettaisiin entisestään.
Koko 13 miljardia ei kuitenkaan jää Suomeen, sillä datakeskuksiin hankitaan palvelimia, prosessoreita ja muita tietoteknisiä laitteita. Ne ostetaan pääosin ulkomailta, joten laiteinvestoinneista syntyy Suomessa suhteellisen vähän arvonlisäystä.
Valtiovarainministeriö arvioi syyskuussa, että Googlen 13 miljardin euron investoinnista 20–30 prosenttia kohdistuu suomalaiseen tuotantoon. Tämä tarkoittaisi 2,6–3,9 miljardia euroa.
Business Finlandin asiantuntija on puolestaan arvioinut, että Googlen investoinnista noin kolme miljardia euroa käytetään datakeskusten rakennuksiin, infrastruktuuriin ja sähkölinjoihin.
Investoinnilla on tietysti myös välillisiä taloudellisia vaikutuksia.
Rakennusvaiheessa datakeskukset työllistävät rakennusyhtiöitä ja niiden alihankkijoita. Googlen oman arvion mukaan investoinnit toisivat rakennusalalle noin 16 000 työpaikkaa rakentamisen alkuvaiheessa.
Työntekijät puolestaan käyttävät palkkojaan tavaroihin ja palveluihin, mikä synnyttää lisää taloudellista toimintaa ja arvonlisäystä.
Etlan Lähdemäki kertoo, että Yhdysvalloissa on viime aikoina tehty paljon tutkimuksia datakeskusten välillisistä taloudellisista vaikutuksista.
”Tulokset ovat vähän ristiriitaisia”, Lähdemäki sanoo.
Osassa tutkimuksista on löydetty merkittäviäkin paikallisia taloudellisia vaikutuksia, toisissa huomattavasti vähäisempiä.
”Kovan akateemisen tutkimuksen perusteella on aika vaikea sanoa mitään varmaa välillisten vaikutusten suuruudesta”, Lähdemäki sanoo.
Hänen mukaansa potentiaalia kuitenkin on paljon.
Esimerkkinä hän mainitsee datakeskusten jäähdytyksen ja ilmanvaihdon, joiden toimivuus on keskusten toiminnalle välttämätöntä.
Suomeen voi hyvinkin syntyä paljon uutta kysyntää datakeskusten huoltoon ja ylläpitoon liittyville palveluille. Tämä voi puolestaan synnyttää uutta yritystoimintaa ja vähitellen kokonaisen datakeskuksia palvelevan yritysekosysteemin.
”Aidosti on paljon mahdollisuuksia. Yhtä lukua en kuitenkaan pysty antamaan välillisille vaikutuksille”, Lähdemäki sanoo.
Google on myös itse arvioinut investointiensa vaikutuksia Suomen talouteen. Yhtiön mukaan investointien suorien ja välillisten vaikutusten yhteenlaskettu vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen olisi 7,2 miljardia euroa vuosina 2027–2028.
Googlen laskelmassa on jo huomioitu esimerkiksi rakentamisen alihankintaketjuissa ja työntekijöiden kulutuksen kautta syntyvää arvonlisäystä. Tämä on kuitenkin Googlen oma arvio, johon voi suhtautua myös kriittisesti.
Mutta mistä presidentti Stubb on saanut ajatuksen, että Googlen 13 miljardin euron investoinnin merkitys voisi olla jopa kolminkertainen?
HS pyysi presidentin kansliasta tarkennusta arvioon, mutta ei saanut vastausta. Vastaamatta jäi myös kysymys siitä, mitä Stubb tarkoitti käsitteellä ”merkitys”.
Niinpä täytyy hieman spekuloida.
Yksi mahdollinen selitys löytyy Elisan entisen toimitusjohtajan Veli-Matti Mattilan vuonna 2025 julkaisemasta Datakeskusten kansallinen tiekartta-raportista.
Raportissa todetaan, että datakeskusten toiminnan epäsuorat vaikutukset bruttokansantuotteeseen ovat keskimäärin noin kaksinkertaiset suoriin vaikutuksiin nähden.
Jos datakeskusten toiminnan suora bkt-vaikutus olisi miljardi euroa, epäsuorat vaikutukset olisivat tämän arvion mukaan noin kaksi miljardia. Yhteensä puhuttaisiin siis kolmesta miljardista eurosta.
Luku kuulostaa tutulta.
Mattilan raportissa viitataan Euroopan datakeskusyhdistyksen EUDCA:n vuonna 2025 julkaisemaan tutkimukseen The State of European Data Centres 2025.
Kolminkertaisuus on siis voinut tarttua Stubbin puheeseen Mattilan ja EUDCA:n raporteista.
Tässä on kuitenkin ratkaiseva ero.
Mattilan raportissa kolminkertaisuudella ei viitata koko investointisummaan vaan datakeskusten toiminnan synnyttämään arvonlisäykseen.
Stubbin Slushissa esittämistä perusteluista voi kuitenkin päätellä, että hän ilmeisesti tarkoitti jotain laajempaa.
Presidentti nosti esiin Suomen puhtaan sähkön, kantaverkon ja kriittiset mineraalit. Hänen mukaansa nämä voivat tehdä Suomesta tekoälyajan voittajan, jos infrastruktuuria uskalletaan rakentaa massiivisesti.
Datakeskusten kasvava sähkönkulutus voi vauhdittaa uusia investointeja sähköntuotantoon. Samalla Suomeen voi syntyä uutta teknologia-alan yritystoimintaa ja osaamista.
Stubb totesi myös, että mikäli Suomeen syntyy datatalouden keskittymä ja osaamista, se voi houkutella tänne yhä enemmän kansainvälisiä teknologiajättejä.
”Enemmän on enemmän”, Stubb sanoi.
Stubb ilmeisesti tarkoitti siis pitkän aikavälin kasautumisvaikutuksia.
Kasautumisvaikutuksilla tarkoitetaan sitä, että kun tietylle alueelle syntyy riittävästi yrityksiä, osaamista ja infrastruktuuria, se voi houkutella ympärilleen lisää taloudellista toimintaa.
Myös Etlan Lähdemäki pitää tällaista kehitystä mahdollisena.
Suomeen voi hänen mukaansa syntyä pitkällä aikavälillä datatalouden ekosysteemi, joka houkuttelee uusia investointeja energiaan ja tekoälyyn. Ne puolestaan voivat houkutella Suomeen lisää alan toimijoita.
Source: Helsingin Sanomat · Marko Junkkari HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira