Datakeskukset | Datakeskuksista on tulossa symboli tekoälyn liian nopealle kehitykselle

Lontoo

Ihmisten tekoälyä kohtaan tuntema yleinen epäluulo voi alkaa kanavoitua datakeskusten vastustamiseksi, uskoo luottoluokitus- ja muita rahoitusalan palveluja tarjoava S&P Global.

Kansalaisilla on ollut hyvin vähän keinoja vastustaa liian nopeaksi koettua tekoälykehitystä sekä isojen yhtiöiden tekoälyinvestointeja.

”Mutta nyt voi mennä datakeskusten rakennustyömaalle ja protestoida siellä”, S&P Globalin maailmanlaajuista digi-infrastruktuuri yksikköä johtava Mark Habib sanoi Lontoossa toimittajille.

Datakeskusten rakennustyömaat tarjoavat näin fyysiset puitteet antaa kriittistä kansalaispalautetta.

Habibin mukaan tätä tapahtuu jo paljon Yhdysvalloissa. Eurooppa tulee kovaa vauhtia perässä.

Sijais­protestoinnin lisäksi datakeskuksia vastustetaan tunnetusti myös niiden itsensä takia.

Datakeskusten vastainen mielenosoitus Milanossa lokakuussa. Kuva: Emanuele Roberto De Carli

Paikallisia huolestuttaa datakeskusten vaikutus muun muassa energian hintaan ja saatavuuteen. Nyt ollaan herätty myös muihin haittoihin.

”Kysymyksiä herättää paikallinen melusaaste, joka voi olla hyvinkin kovaa, jos asuu [datakeskuksen] lähellä. Ihmiset eivät pidä myöskään visuaalisesta saasteesta.”

Rahoittajan näkökulmasta datakeskusten paikallinen vastustus luetaan sijoituksen niin sanottuihin sosiaalisiin riskeihin.

Euroopassa datakeskusten rakentajat suuntaavat alueille, joilla on tarjota edullista energiaa, laajoja tontteja sekä toimiva lupajärjestelmä. Habibin mukaan tällainen paketti löytyy etenkin Pohjoismaista, Espanjasta ja osasta Ranskaa.

Espanjassa on kuitenkin vireillä tiukka lakimuutos datakeskusten toiminnan sääntelemiseksi. Niin uusilta kuin vanhoiltakin datakeskuksilta ollaan edellyttämässä entistä tiukempaa energia­tehokkuutta sekä uusiutuvien käyttöä.

Habib arvioi, että jos lakihanke menee läpi, käy datakeskusten toiminta Espanjassa ”hyvin, hyvin vaikeaksi”.

Vastaavaa ilmaa lainsäädännön tiukentamiseksi on liikkeellä muuallakin Euroopassa.

Toisaalta taas Euroopan maiden pitää ajatella digitaalista suvereniteettiaan eli riippumattomuuttaan esimerkiksi Yhdysvalloista ja amerikkalaisyhtiöistä.

Tasapainon löytäminen on haastavaa: Toisessa vaakakupissa on suvereniteetin vahvistaminen, toisessa vaakakupissa taas paikallisten asukkaiden sekä luonnon etu.

Luottoluokittajat arvioivat yritysten, valtioiden ja muiden yhteisöjen kykyä selviytyä veloistaan ja muista taloudellisista velvoitteistaan.

Viime aikoina julkisuudessa on puhuttanut etenkin isojen datakeskusyhtiöiden kyky maksaa jättivelkansa takaisin.

S&P Global arvioi, että niin sanottujen hyperscaler-yhtiöiden rahan tarve kasvaa yhä ja saavuttanee huippunsa vuonna 2028. Kassavirta on negatiivinen ainakin vielä tänä ja ensi vuonna.

Ennusteen kuusi isoa hyperskaalaajayhtiötä ovat Alphabet, Amazon, Meta, Microsoft, Oracle ja SpaceX.

Kuusikon investointikustannusten ennustetaan kipuavan ensi vuonna jo yli 1,3 biljoonan dollarin eli noin 1,16 biljoonan euron. Biljoonassa on kaksitoista nollaa.

Epävarmuus on suurta. Arviointia vaikeuttavat rahoitusjärjestelmien läpinäkymättömyys sekä monimutkaisuus. Kaikesta velasta ei välttämättä edes tiedetä.

Markkinoilla pelätäänkin nyt korjausliikettä. Sokea tekoälybuumi on ohi, ja sijoittajat ovat alkaneet vaatia kaikilta yhtiöiltä entistä tarkempia vastauksia.

Tekoälykuplaa ei voi kuitenkaan verrata suoraan parinkymmenen vuoden takaiseen finanssikriisiin, joka alkoi Yhdysvaltain subprime-asuntolainakuplan puhjettua.

”Tekoäly on ’totta’, eikä häviä mihinkään. Mutta kaikki [yhtiöt] eivät voi onnistua”, Habib sanoi.