Brasilian suunta | 22-vuotiaan someäidin surma vähäisessä riidassa kertoo maasta, jonka kansa kaipaa nyt kovia otteita

Yökerhossa syttyi tavattoman arkinen kiista: Kuka saisi käyttää pöydän latauspistoketta?

Kahakan päätteeksi 22-vuotias somevaikuttaja, kahden lapsen äiti raahattiin ulos ja ammuttiin siihen paikkaan.

Karussa oleva epäilty ampuja on 17-vuotias, ja hänet tunnetaan nimellä Princesinha eli Pikku prinsessa. Nuoresta iästään huolimatta hän kuuluu Pohjois-Brasiliassa toimivan Bonde dos 40 -rikollisjärjestön komentajiin.

Tapaus sattui Piauín osavaltion pääkaupungissa Teresinassa syyskuussa, eikä se saanut edes kansallisen tason suurta huomiota. Uutiset jengeihin kytkeytyvistä järkyttävistä rikoksista ovat Brasiliassa niin arkipäiväisiä.

Viranomaisten neuvottomuus jengien edessä on osaltaan kääntämässä Brasilian presidentinvaalien sunnuntain ratkaisukierrosta oikeiston Flávio Bolsonaron eduksi.

Hänen isänsä on entinen presidentti Jair Bolsonaro, joka sai 27 vuoden vankeustuomion väkivaltaisesta vallankaappaussuunnitelmasta yritettyään takertua valtaan häviämiensä vuoden 2022 vaalien jälkeen.

Tässä artikkelissa, kuten Brasiliankin mediassa on tapana, Flávio Bolsonaroon viitataan jäljempänä vain etunimellään.

Flávio voitti vasemmistolaisen istuvan presidentin Luiz Inácio Lula da Silvan jo ensimmäisellä kierroksella, ja vedonlyöntimarkkinat ennustavat, että Flávio vie myös toisen kierroksen noin 80 prosentin varmuudella.

Somevaikuttajan surmaaminen kytkeytyy ilmiöön, joka voi ratkaista vaalin. Nexus-tutkimusyhtiön kyselyssä syyskuun lopussa Flávion kannattajat pitivät Brasilian painavimpana huolenaiheena väkivaltarikollisuutta – jaetulla ykkössijalla korruption kanssa.

Brasiliassa tehdään henkirikoksia väkilukuun suhteutettuna noin 20-kertaisesti verrattuna Suomeen. Määrä on hiipunut viime vuosina, mutta se ei kerro jengien väkivaltakoneiston otteen löystymisestä.

Viime vuonna julkaistun, vuoden 2020 dataan pohjautuneen tutkimuksen mukaan 26 prosenttia brasilialaisista asui alueella, joka on jollain tasolla rikollisjärjestöjen hallinnassa. Osuus oli selvästi suurempi kuin missään muussa Latinalaisen Amerikan maassa.

Brasilian suurimmat rikollisjärjestöt ovat Rio de Janeirossa perustettu Comando Vermelho (CV) ja São Paulosta levinnyt Primeiro Comando da Capital (PCC). Ne kumpikin toimivat ympäri suuren maan. Yhdysvallat on määritellyt kummankin terroristijärjestöksi.

”Tällä alueella varastaminen kielletty”, luki huumejengi Comando Vermelhon nimiin allekirjoitetussa viestissä Belémin kaupungissa lokakuussa 2025. Kuva: Sebastiao Moreira / Epa

Huumejengi Primeiro Comando da Capital oli kirjoittanut lyhenteensä talon seinään São Paulon kaupungissa viime toukokuussa. Kuva: Alexandre Meneghini / Reuters

Flávio aikoo lyödä jengeille saman leiman. Hän lupaa usuttaa sotilaat niitä vastaan, laajentaa valvontaa, koventaa tuomioita, alentaa rikosvastuun ikärajaa ja rakentaa uusia suuria vankiloita (tosin oman isänsä hän aikoo vapauttaa vankeudesta).

Kovissa otteissa ei sinänsä olisi paljonkaan uutta. Poliisi tappaa Brasiliassa yli 6 000 ihmistä vuodessa. Pelkästään Rio de Janeiron osavaltiossa poliisi tappaa vuosittain suunnilleen yhtä paljon ihmisiä kuin koko Yhdysvalloissa, keskimäärin runsaat tuhat, vaikka Rio de Janeiron asukasluku on noin 17 miljoonaa ja Yhdysvaltojen yli 340 miljoonaa.

Viime lokakuun ratsia Alemãon favelassa Riossa oli Brasilian historian verisin: 17 tunnin tulitaistelussa kuoli yli 120 ihmistä, joista viisi oli poliiseja. Poliisin operaatiot jengejä vastaan vaativat usein myös sivullisia uhreja.

Etenkin Riossa osaa faveloista hallitsevat miliiseiksi (milícias) kutsutut puolisotilaalliset rikollisryhmät, jotka koostuvat entisistä ja nykyisistäkin poliiseista. Niiden toiminta perustuu syrjäyttämiensä jengien tavoin suojelurahojen keräämiseen ja huumekauppaan.

Vasemmisto on valmiina älähtämään, jos Flávio ei presidenttinä kävisi yhtä lailla miliisejä kuin perinteisiä rikollisjärjestöjä vastaan. Flávion kytkyt poliisista miliisipomoksi ryhtyneeseen Adriano da Nóbregaan ovat saaneet paljon julkisuutta.

Kauan sitten Rion osavaltioparlamentin jäsenenä Flávio myönsi poliisi Nóbregalle kunniamerkin, vaikka tämä oli tutkintavankeudessa epäiltynä murhasta (sittemmin syytteistä luovuttiin). Myöhemmin Flávio palkkasi toimistoonsa tämän äidin ja ex-vaimon. Hän on kuitenkin kiistänyt suorat yhteytensä miliiseihin.

Lokakuun alussa julkaistussa Latinobarómetro-kyselytutkimuksessa 54 prosenttia brasilialaisvastaajista arvioi, että valtio on häviämässä taistelun huumejengeille. Kaikista Latinalaisen Amerikan maista vain El Salvadorissa asukkaiden enemmistö katsoi maansa olevan voitolla huumejengejä vastaan.

Siinä piilee osasyy kovan oikeiston voittokulkuun Amerikoissa. El Salvadorin presidentti Nayib Bukele on tehnyt maansa kaduista aidosti turvallisia ahtamalla vankilat täyteen epäiltyjä jengiläisiä – olkoonkin, että siinä sivussa on vangittu lukemattomia syyttömiä.

El Salvadorin mallia enemmän tai vähemmän kopioivat ehdokkaat ovat voittaneet presidentinvaalit kahden viime vuoden aikana Ecuadorissa, Boliviassa, Hondurasissa, Chilessä, Costa Ricassa, Perussa ja Kolumbiassa. Nämä oikeistojohtajat ovat asemoineet itseään myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin leiriin.

Osaltaan kyse on heiluriliikkeestä ja tyytymättömyydestä kulloisiinkin vallanpitäjiin, sillä muutama vuosi sitten vasemmisto oli vallassa lähes kaikissa Latinalaisen Amerikan maissa.

Alueen poliittisen kartan väri on vaihtunut nopeasti.

Dominopelin painavin palikka olisi yli 210 miljoonan asukkaan Brasilia.