Hallitus haluaa helpottaa hallitusneuvotteluissa käytettävien asiakirjojen salaamista. Marraskuun alussa eduskunnalle annetun lakiesityksen mukaan ministeriöt voisivat jättää osan papereista antamatta, vaikka niiden julkistamisesta aiheutuvaa haittaa ei pidettäisi kovin todennäköisenä.
Esitys on saanut arvostelua oikeusministeriöltä, oikeuskanslerilta ja eduskunnan oikeusasiamieheltä. Niiden mukaan hallitus ei ole perustellut riittävästi, miksi asiakirjojen julkisuutta pitäisi rajoittaa.
Hallitusneuvottelujen asiakirjoja koskevan lakiesityksen taustalla on kiista vuoden 2023 neuvottelujen papereista.
Media pyysi tuolloin valtiovarainministeriöltä neuvotteluja varten laadittuja asiakirjoja. Ministeriö kieltäytyi luovuttamasta osaa niistä, koska se katsoi valmistelun olevan kesken.
Tiedotusvälineet valittivat päätöksistä oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus katsoi marraskuussa 2024, että asiakirjat olivat tulleet julkisiksi heti, kun ministeriö oli luovuttanut ne hallitustunnustelijalle tai neuvottelijoille.
Valtiovarainministeriö valitti toisesta ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta hävisi jutun joulukuussa 2025. Oikeuden mukaan Ylen toimittajalla oli ollut oikeus saada kaikki pyytämänsä 22 asiakirjaa.
Nyt hallitus haluaa muuttaa lakia niin, että ministeriöt voisivat pitää osan hallitusneuvottelujen papereista poissa julkisuudesta siihen asti, kun uusi hallitus on esitellyt ohjelmansa eduskunnalle.
Salassapitoon ei vaadittaisi erityisen vahvoja perusteita.
”Säännöksessä ei edellytettäisi sitä, että haitan tai vahingon aiheutumisen tulisi olla varmaa tai edes hyvin todennäköistä”, hallituksen esityksessä todetaan.
Hallituksen mukaan tietojen päätyminen julkisuuteen kesken neuvottelujen voisi vaikeuttaa puolueiden mahdollisuuksia päästä sopuun.
Oikeuskansleri piti lakiluonnosta viime vuonna ”usealla tavalla ongelmallisena”. Hänen mukaansa hallitus ei ollut selittänyt, miten neuvotteluissa käsiteltävien asioiden tuleminen julkisuuteen voisi vaikeuttaa tai jopa estää neuvottelut.
Myös oikeusministeriö ja eduskunnan oikeusasiamies vaativat hallitusta harkitsemaan, tarvitaanko muutosta lainkaan.
Oikeusministeriö varoitti, että uusi laki voisi johtaa siihen, että ministeriöt alkaisivat jättää neuvottelupapereita antamatta lähes automaattisesti.
Hallitus kertoo rajanneensa lausuntojen jälkeen tarkemmin, mitä asiakirjoja rajoitus koskisi, ja nostaneensa kynnystä jättää niitä antamatta.
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen arvosteli suunnitelmaa jo HS:n haastattelussa heinäkuussa 2025.
”Miksi ja missä tilanteessa julkinen asiakirja hankaloittaisi hallitusohjelman syntymistä”, Voutilainen kysyi.
Arvostelua on saanut myös se, kuka pääsisi vaikuttamaan asiakirjojen julkisuuteen.
Hallituksen esityksen mukaan ministeriö voisi kysyä neuvotteluihin osallistuvilta poliitikoilta, haittaisiko papereiden julkistaminen neuvotteluja.
Oikeuskansleri huomautti, että puolueet voivat olla eri mieltä siitä, millaisia seurauksia tietojen julkaisemisella olisi.
”Ministeriön tulee kyetä arvioimaan asiaa itsenäisesti”, oikeuskanslerin lausunnossa todetaan.
Hallitus kertoo muuttaneensa esitystään arvostelun vuoksi. Hallitus kertoo rajanneensa lausuntojen jälkeen tarkemmin, mitä asiakirjoja rajoitus koskisi, ja nostaneensa kynnystä jättää niitä antamatta. Ministeriöt voisivat edelleen kysyä neuvottelijoiden mielipidettä, mutta päätöksen asiakirjojen julkisuudesta tekisi ministeriö.
Laki on tarkoitus saada voimaan ennen kevään 2027 hallitusneuvotteluja.
Source: Helsingin Sanomat · Toni Lehtinen HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira