Australiankarjakoira Mette raapi pentuna ihonsa vereslihalle – kaupungistuminen lisää nyt koirien allergioita

Kaupungistuminen lisää lemmikkien allergioita.

Allergiat lisääntyvät, koska kaupunki tarjoaa erilaisen mikrobialtistuksen kuin monimuotoinen luonto.

Seinäjokelaisen Emmi Lassilan nelivuotias australiankarjakoira Mette kärsi pentuna niin voimakkaista ruoka-allergioista, että sopivan ruokavalion löytäminen vei lähes kaksi vuotta.

Pentuna Mette sai vaikeita ihottumia, hiivaa korviinsa ja sen kainalot hankautuivat vereslihalle voimakkaan kutinan takia.

– Se oli ihan hullua kynsillä raapimista, Lassila kuvailee.

Allergisen koiran ruokahuolto on kohtuullisen vaikeaa ja kallista, sanoo Mette-koiran omistaja Emmi Lassila Seinäjoelta.

Metten oireiden selvittäminen vaati toistuvaa paluuta poissulkevaan ruokavalioon, jossa koira sai vain yhtä, mahdollisimman vähän allergeeneja sisältävää ruokaa.

Lopulta selvisi, että kana, kananmuna, riisi ja kaura sopivat Metelle, mutta peruna, herne ja maissi aiheuttavat reaktion.

Lassilan mukaan peruna-allergia on erityisen hankala, koska sitä käytetään yleisesti myös vilja-allergikoille suunnatuissa koiranruuissa.

Mikrobeista köyhä kaupunkiympäristö

Suomen ympäristökeskus Syken johtavan tutkijan Jenni Lehtimäen mukaan kaupungistuminen lisää koirien allergioita, koska niiden immuunijärjestelmä ei saa luonnosta totutunlaista mikrobialtistusta.

Ilmiö koskee kaikkia nisäkkäitä, jotka ovat evoluution myötä kehittyneet mikrobeja kuhisevissa luontoympäristöissä.

– Ihmisten ja muiden nisäkkäiden kehot ovat tottuneet siihen, millaisia altisteita ympäristöstä normaalisti tulee.

Kyse on Lehtimäen mukaan mikrobien määrän lisäksi niiden laadusta. Luonnossa mikrobit ovat hyvin erilaisia kuin rakennetuissa ympäristöissä tai sisätiloissa.

Esimerkiksi asfaltilla viihtyvät mikrobit eroavat kaupungin viheralueiden mikrobeista, joita leviää rakennettuun ympäristöön melko vähän.

Kun luonnosta tuleva mikrobialtistus puuttuu, immuunijärjestelmän tasapaino voi järkkyä. Immuunijärjestelmä on kehittynyt jatkuvassa haitallisten, hyödyllisten ja neutraalien mikrobien tykityksessä. Sen puuttuessa järjestelmä voi alkaa reagoida herkemmin.

Koiran kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla voi Jenni Lehtimäen mukaan olla merkitystä allergioiden kannalta. Ihmisistä on vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että luontoympäristö vähentää stressireaktioita.

– Miksei se koiralla voisi mennä samalla lailla, Lehtimäki arvioi.

Myös sosiaaliset suhteet voivat vaikuttaa nisäkkäiden mikrobeihin.

Lehtimäki viittaa muun muassa italialaiseen tutkimukseen, jossa päiväkodin vauvat jakoivat keskenään merkittävän osan suolistonsa mikrobilajistosta, sekä tutkimukseen metsähiiristä, joiden sosiaaliset kontaktit vaikuttivat myönteisesti niiden mikrobistoon.

– Vastaavaa tutkimusta koirien keskinäisestä mikrobien jakamisesta ei ole ymmärtääkseni tehty, mutta samalla tavalla ne haistelevat toisiaan kuin tutkimuksen metsähiiret.

Lehtimäen mukaan teollistuneissa valtioissa on tällä hetkellä suoliston mikrobien köyhtymisen kierre.

– Sukupolvi kerralla menetetään suoliston mikrobeja, joita meidän todennäköisesti tulisi saada toisiltamme.

Allergioiden lisääntymisen tietävät myös ruokatehtaat

Lemmikkien allergiat ja yliherkkyydet ovat lisääntyneet viime vuosina, tietää myös Snellman Petfoodsin toimitusjohtaja Magnus Pettersson.

Hän arvioi syiksi muuttunutta käsitystä eläinten hyvinvoinnista ja ruokintatapojen muutoksia.

– Osa allergiaksi tulkituista oireista voi johtua muusta, kuten prosessoidun viljan ja ultraprosessoidun kuivaruoan vaikutuksesta suolistoon, jolloin syntyy allergiaa muistuttava reaktio.

Pettersson viittaa Helsingin yliopiston Dog Risk -tutkimustiimin seminaariin, jossa esiteltiin tutkimus Itä-Suomesta: kaupungissa ja Venäjän puolella maaseudulla asuvien koirien allergioissa oli suuri ero.

– Kerrostalossa asuminen ja ultraprosessoidun ruoan syöminen näkyy siinä, että kokonaishyvinvointi ja luonnollinen tasapaino eivät ole kunnossa. Ruoka on vain osa koiran hyvinvointia. Tarvitaan myös liikuntaa ja sosiaalista elämää, sanoo Petterson.

”Ei ikinä voi loppuun asti tietää”

Mette-koiran omistaja Emmi Lassila toivoo suomalaisen eläinruokateollisuuden kiinnittävän nykyistä enemmän huomiota raaka-aineiden alkuperään ja tuotannon hygieniaan.

Esimerkiksi suomalaista kananlihaa on hänen mukaansa vaikea löytää koiranruuista.

– Haluaisin tukea suomalaista, mutta valitettavasti sitä ei ole ihan hirveästi tarjolla.

Erityisen hankalaa Lassilan mukaan on löytää koiralle sopivia koulutuspalkkioita, herkkuja, koska yhdestä raaka-aineesta valmistettujen herkkujen hinta nousee helposti korkeaksi.

Lassila toivoisi lemmikkiruokiin vastaavaa tarkkuutta kuin on ihmisten elintarvikkeiden allergeenimerkinnöissä. Pakkausmerkinnöistä eivät aina selviä esimerkiksi mahdolliset jäämät, hän sanoo.

– Ei ikinä voi loppuun asti tietää, mitä paketista oikeasti tulee.