Yhdysvaltojen välivaalien tulos on otettu Ukrainassa vastaan positiivisesti. Presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi toivovansa, että demokraattien voitto kongressivaaleissa edistäisi amerikkalaisen avun lisäämistä Ukrainalle ja lisäisi painetta Venäjää kohtaan.

Myös toisenlaisia äänenpainoja on kuultu.

Ukrainan entinen ulkoministeri Dmytro Kuleba arvioi Instagram-tilillään, että Trump käyttää virkakautensa loppuajan kongressin aloitteilta puolustautumiseen – Ukrainaa koskevat esitykset mukaan lukien.

Muut suurvallat eivät hänen mukaansa halua tehdä heikentyneen Trumpin kanssa diilejä.

– Ukrainalaiset voivat nukkua yönsä rauhassa. Ukrainaa ei ”myydä” mahdollisessa Trumpin, Putinin ja Xin tapaamisessa, Kuleba sanoo.

Yle kysyi kahdelta asiantuntijalta, miten Ukrainan tukemisen käy, kun demokraatit nousevat Yhdysvaltojen kongressissa valtaan.

Haastattelun antoivat politiikan tutkija Kristi Raik ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.

1. Kongressi voi lisätä tukea kikkailulla

Ukrainan puolustus on riippuvainen Yhdysvaltain sotilaallisesta tuesta, etenkin aseista ja tiedustelutiedoista. Niiden toimittaminen on viime aikoina ollut epävarmaa.

Yhdysvaltain aseapu ja tiedustelutiedon jakaminen on ollut viime aikoina poukkoilevaa. Presidentti Trump on käyttänyt tukea poliittisen kiristämisen välineenä.

Kristi Raik arvioi, että demokraattivoittoisella kongressilla on poliittista tahtoa sotilaalliseen tukeen. Eri asia on, riittävätkö resurssit.

– Aseet toimitetaan Naton järjestelmän kautta eurooppalaista rahaa vastaan. Sen jatkuminen olisi tärkeää. Vielä parempi olisi, jos USA tukisi Ukrainaa suoraan samaan tapaan kuin presidentti Joe Bidenin kaudella, mutta se ei ole todennäköistä, Raik sanoo.

Yhdysvallat on sitonut sotilaallisia resurssejaan Iraniin, ja sen tuotantokapasiteetit ovat rajalliset. Tiedustelutiedon jakaminen ei sen sijaan maksa Yhdysvalloille mitään, hän lisää.

Vanhanen huomauttaa, että vaikka kongressi haluaisi tukea Ukrainaan, aloitteet voivat törmätä presidentin vastustukseen. Kongressi voi kuitenkin kikkailla esimerkiksi sitomalla Ukrainan aseavun yleiseen puolustusbudjettiin, jolloin Trumpin voisi olla pakko hyväksyä se.

2. Diplomaattisesta prosessista tulee kaoottinen

Diplomatia on presidentin käsissä. Trump haluaa edelleen olla rauhantekijä Ukrainassa, mutta hänen neuvottelemansa ehdot ovat tuskin ukrainalaisten edun mukaisia.

Trump haluaa jäädä historiaan presidenttinä, joka solmi rauhan Ukrainaan, Vanhanen arvioi. Kun mahdollisuudet suuriin uudistuksiin kotimaassa kapenevat, se saattaa lisätä presidentin paineita onnistua ulkopolitiikassa.

– Sodan päättyminen olisi tietenkin erittäin tärkeä asia. Ratkaisevaa on, millä ehdoilla se tapahtuu. Trump saattaa painottaa neuvotteluissa ennemmin nopeaa tulosta kuin kestävää rauhaa, Vanhanen sanoo.

Sekä Raik että Vanhanen arvelevat, että Trump jatkaa itsenäisesti neuvotteluja Putinin kanssa. Hän ei kuitenkaan voi odottaa, että hänen Venäjälle tekemänsä myönnytykset olisivat pitkäikäisiä, jos kongressi niitä vastustaa, Vanhanen sanoo.

Trump saattaa näyttäytyä muiden suurvaltojen johtajien edessä aiempaa heikompana presidenttinä.

Pelastajat etsivät ihmisiä raunioista Venäjän iskujen jälkeen Zaporižžjassa Ukrainassa 4. marraskuuta:

3. Trump tuskin muuttaa mieltään pakotteista

Ukrainassa toivotaan, että Yhdysvallat pitäisi kiinni Venäjän vastaisista pakotteista tai tiukentaisi niitä.

Syyskuussa Yhdysvalloissa astui voimaan laaja lakipaketti, jonka oli tarkoitus sementoida pakotteet ja poikkeuksellisen korkeat tullimaksut.

Lokakuussa presidentti kuitenkin käytännössä perui paketin.

– On vaikea nähdä, että Trump muuttaisi nyt kantaansa. Hän ajattelee, että Venäjälle pitää tarjota porkkanaa ja myönnytyksiä, että rauhanprosessia saadaan eteenpäin, Raik ennakoi.

Välivaalien alla Trump solmi Venäjän kanssa sopimuksen venäläisen polttoaineen ostamisesta.

Vaikuttaa siltä, että dieseldiili olisi kuitenkin jäämässä lyhytkestoiseksi ja merkitykseltään vähäiseksi. Kaksi venäläistä Yhdys­valtoihin matkalla ollutta tankkeria kääntyi torstaina yllättäen takaisin, raportoi brittilehti Financial Times.

Demokraatit ovat ilmoittaneet tutkivansa Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen laillisuuden.

Ukraina ei ollut vaaliteema

Ukraina oli Yhdysvaltain välivaalien kampanjoissa sivuroolissa, huomauttaa historian professori Marko Maunula Claytonin osavaltionyliopistosta Yhdysvalloista Ylelle sähköpostitse.

Presidentin liikkumavara ulkopolitiikassa on suuri, eikä vaalitulos ole Ukrainan kannalta yksiselitteinen, Maunula sanoo.

Demokraattien voitto kongressissa saattaa vahvistaa Ukrainan tukea, ja kongressi saattaa kyseenalaistaa Trumpin Venäjä-linjan, Maunula arvioi.

Moni Ukrainaa tukenut merkittävä kongressiedustaja ei kuitenkaan jatka tulevassa kongressissa – esimerkiksi senaattori Mitch McConnell on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle.

Demokraatit ovat saamassa 54 paikkaa senaatissa ja 240 paikkaa edustajainhuoneessa, mikä takaa puolueen vaikuttamismahdollisuudet.

Onko sinulla Ylelle juttuvinkki? Lähesty toimittajaa luottamuksella sähköpostitse osoitteeseen miika.koskela@yle.fi. Luen kaikki yhteydenotot, mutta en pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.

Source: Yle · Miika Koskela, Justas Stasevskij

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira