Kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) ratkaisu, että Myanmarin valtio on syyllistynyt kansanmurhaan, on erittäin tärkeä, arvioi kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.

ICJ tuomitsi torstaina Myanmarin valtion syylliseksi vuonna 2017 tapahtuneeseen rohingya-vähemmistön kansanmurhaan.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun vuonna 1948 solmittua kansanmurhan ehkäisemistä ja tuomitsemista koskevaa YK:n yleissopimusta sovelletaan siten, että valtion on todettu syyllistyneen kansanmurhaan.

Pakolaisia matkalla Myanmarista kohti Bangladeshia syyskuussa 2017.
Pakolaisia matkalla Myanmarista kohti Bangladeshia syyskuussa 2017. Kuva: Alamy / AOP
Pakolaisia matkalla Myanmarista kohti Bangladeshia helmikuussa 2018.
Pakolaisia matkalla Myanmarista kohti Bangladeshia helmikuussa 2018. Kuva: Alamy / AOP

Myanmarin saama tuomio voi olla merkittävä ennakkotapaus, kun arvioidaan esimerkiksi Israelin toimia palestiinalaisia kohtaan, Koskenniemi toteaa.

Etelä-Afrikka on nostanut ICJ:ssä kanteen, jonka mukaan Israel on syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Israel on kiistänyt syytökset.

Kansanmurhan estämistä koskeva sopimus laadittiin toisen maailmansodan jälkeen, jotta natsi-Saksan juutalaisiin kohdistaman kansanmurhan kaltaiset rikokset eivät toistuisi.

Tuhoamistarkoitus voidaan päätellä teoista

Koskenniemen mukaan kansanmurhatuomion keskiössä on kysymys siitä, voidaanko näyttää toteen, että valtiolla on ollut tarkoitus tuhota kansanryhmä kokonaan tai osittain uskonnollisen, rodullisen tai poliittisen syyn vuoksi.

Myanmarin tapauksessa esille nousi kysymys, oliko Myanmarin tarkoituksena tuhota rohingya-väestö kokonaan tai osittain.

Koskenniemen mukaan ICJ totesi, että kun Myanmar lähetti turvallisuusjoukot kylään toisensa jälkeen tuhoamaan kaiken, niin tästä toiminnan johdonmukaisuudesta voidaan tehdä johtopäätös, että tällainen tarkoitus oli olemassa.

Kartta rohingyojen asuinalueesta Myanmarin Rakhinen alueella.
Kartta rohingyojen asuinalueesta Myanmarin Rakhinen alueella. Kuva: Juha Rissanen / Yle, lähde: Openstreetmap, Mapcreator

Hänen mukaansa ICJ:n johtopäätöksellä on merkitystä esimerkiksi arvioitaessa Israelin toimintaa Gazassa. Israel on pommittanut laajasti Gazan kaupunkeja.

Koskenniemen mukaan Etelä-Afrikan Israelia vastaan nostamassa jutussa keskiössä on se, onko Israelin subjektiivisena tarkoituksena ollut tuhota palestiinalaiset.

Koskenniemen mukaan Myanmar-ratkaisun perusteella tuomioistuimen ei tarvitse todistaa sitä, ovatko Israelin pääministerin Benjamin Netanjahu tai israelilaiset kenraalit sanoneet, että palestiinalaiset tulee tuhota kokonaan tai siirtää pois Gazasta.

Hänen mukaansa juridisesti tuhoamistarkoituksen voi päätellä suoraan tuhoamisteoista.

Myanmarin tapauksessa ICJ totesi, että toiminnan kokonaisuuden perusteella ainoa kohtuullinen johtopäätös on, että tarkoituksena oli tuhota.

Koskenniemen mukaan Israelin näkökulmasta Myanmarin saama tuomio näyttää pahalta, koska se helpottaa toteamaan, että Israel on syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Hän ei pysty arvioimaan, milloin Israelin tapaus mahdollisesti tulee ICJ:n käsittelyyn.

Tuhansia ihmisiä kuoli ja satojatuhansia pakeni

YK:n alaisen tuomioistuimen mukaan Myanmarin armeijan sotilaat surmasivat ja raiskasivat rohingyamuslimeita, tuhosivat vähemmistön kyliä ja syyllistyivät äärimmäiseen väkivaltaan lapsia kohtaan.

ICJ:n tuomarien mukaan todisteet osoittavat, että Myanmarin turvallisuusjoukot surmasivat noin 10 000 rohingya-vähemmistön edustajaa vuonna 2017.

Koskenniemen mukaan tuomioistuin antaa myöhemmin määräykset, mitä Myanmarin pitää tehdä kansanmurhan hyvittämiseksi.

Kansainvälinen tuomioistuin antoi Myanmarille kaksi vuotta aikaa esittää toimet, joihin se aikoo ryhtyä. Sen jälkeen juttu tulee oikeuden käsiteltäväksi uudelleen.

Ilmakuva Kutupalongin pakolaisleiristä Bangladeshissa lokakuulta 2026.
Ilmakuva Kutupalongin pakolaisleiristä Bangladeshissa lokakuulta 2026. Kuva: Istyak Ahmed Srabon / AOP
Ilmakuva Kutupalongin pakolaisleiristä Bangladeshissa lokakuulta 2026.
Kutupalongin pakolaisleiri oli maailman pakolaisleiri vuonna 2023. Siellä asui 931 000 ihmistä. Kuva lokakuulta 2026 näyttää, että telttoja on silmänkantamattomiin. Kuva: Istiyak Ahamed Srabon / AOP

Myanmarin vainon johdosta sadattuhannet rohingya-muslimit pakenivat lyhyessä ajassa Bangladeshiin, jonka rajaseudulle muodostui valtavia pakolaisleirejä.

Suurin on Kutupalongin pakolaisleiri. YK arvioi leirin väkiluvuksi lähes miljoona ihmistä vuonna 2023.

Yle vierali Myanmarin rohingyamuslimien pakolaisleirillä Bangladeshissa syyskuussa 2017.

Myanmarin armeija on itse sanonut vastanneensa toimillaan rohingya-muslimien oikeuksia puolustavien ARSA-kapinallisten hyökkäyksiin.

Koskenniemi toteaa, että hän ei pysty arvioimaan sitä, kuinka todennäköisesti Myanmar suostuu hyvityksiin, ja voivatko Myanmarin ulkopuolella paossa olevat sadattuhannet rohingyat palata takaisin kotiinsa.

Koskenniemi odottaa, että tapauksessa pyritään jonkinlaiseen diplomaattiseen ratkaisuun. Hän pitää epätodennäköisenä, että Myanmarin valtionjohtajia saataisiin rangaistuksi maan sisällä.

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) voi kuitenkin etsintäkuuluttaa kansanmurhasta vastuussa olevat Myanmarin johtajat, mikäli tämän asia tulisi siellä esiin. Koskenniemen mukaan seurauksia on vaikea arvioida, koska vastaavasta tilanteesta ei ole ennakkotapausta.

Myanmar eväsi maassa asuvilta rohingya-muslimeilta kansalaisoikeudet jo vuonna 1982, jolloin se linjasi maan kansalaisuuden olevan riippuvainen etnisestä taustasta.

Rohingyat ovat sen jälkeen eläneet Myanmarissa ilman oikeutta omaisuuteen, työskentelemiseen, kouluttautumiseen tai vapaaseen liikkumiseen.

Kolme miestä kävelee käytävällä. Taustalla on Yhdysvaltojen on Kiinan liput.
Vladimir Putin, Xi Jinping ja Donald Trump saapuivat kolmenväliseen kokoukseen 19.11.2026 Shenzenissä Kiinassa. Kuva: Win McNamee / AFP

Kiina arvostelee ICJ:n ratkaisua

Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän johtajat Donald Trump, Xi Jinping ja Vladimir Putin tapasivat tällä viikolla Kiinan Shenzenissä.

Suurvaltajohtajat julkaisivat tapaamisen yhteydessä niin sanotun rauhanjulistuksen, jossa he muun muassa totesivat, että Kansainvälinen rikostuomioistuin ja muut vastaavat laitokset eivät saa ylittää laillista toimivaltaansa.

Koskenniemi katsoo, että julistuksella ei ole mitään merkitystä Myanmar-ratkaisun osalta. Kansainvälinen tuomioistuin on YK:n oikeudellinen pääelin, jossa on mukana yhdysvaltalainen ja kiinalainen tuomari, Koskenniemi huomauttaa.

Myanmarin rajavartijat keskustelevat poltetun Wabaten kylän edustalla Rakhinen osavaltiossa 21. joulukuuta 2016. Kuva: Nyein Chan Naing / EPA

Koskenniemen mukaan Myanmar-ratkaisun pääkysymys ratkesi äänin 9-5. Amerikkalainen tuomari äänesti ratkaisun puolesta ja kiinalainen vastaan.

Tänään perjantaina Kiina arvosteli, että tuomioistuin on saattanut ylittää toimivaltansa, eikä menettely edistä kiistan ratkaisua.

– Tässä ei ole minkäänlaista toimivaltaongelmaa, Koskenniemi toteaa.

Hän arvioi, että Kiinalla on pyrkimys toimia ylimpänä poliittisena valvojana lähialueillaan. Siksi Kiinan kannalta on haitallista, jos ICJ sotkee Kiinan diplomatiaa Aasiassa.

Source: Yle · Mikko Leppänen, Roni Kuronen

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira