Hallitus ehdottaa muutoksia asevelvollisuuslakiin. Muutokset koskevat varusmiesten ja reserviläisten ulkomaisia harjoituksia sekä kertausharjoitusten yhteenlaskettuja enimmäisaikoja.
Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan lakiesitys, joka velvoittaisi reserviläiset lähtemään Suomen lähialueille sotaharjoituksiin. Myös miehistöön kuuluvien reserviläisten kertausharjoitusten yhteenlaskettua enimmäismäärää ollaan kasvattamassa.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan varusmiehiä ja kertausharjoituksiin osallistuvia reserviläisiä voidaan käskeä sotilaallisiin harjoituksiin ulkomaille pääosin vain, jos he antavat siihen suostumuksensa. Tästä on joitain poikkeuksia, kuten tavanomainen laivapalvelus aluevesien ulkopuolella.
Asevelvollinen voi myös käytännössä peruuttaa suostumuksensa missä vaiheessa tahansa. Avainhenkilöiden viime hetken peruutukset voivatkin aiheuttaa ongelmia harjoituksien järjestämisessä.
Nato-jäsenyys on lisännyt tarvetta muuttaa nykyistä käytäntöä. Puolustusvoimat on havainnut, ettei Suomen ja Naton puolustusta voi harjoitella riittävästi Suomen lähialueilla, jos harjoittelu perustuu asevelvollisten suostumukseen.
Hallitus esittää, että kertausharjoituksiin käskettyjä reserviläisiä voitaisiin tulevaisuudessa lähettää ulkomaille sotaharjoituksiin vastoin heidän tahtoaan.
Kyseessä pitää kuitenkin olla Suomen puolustamiseen välittömästi liittyvä sotilaallinen harjoitus, koulutus tai koulutukseen liittyvä palvelustehtävä. Harjoituksen pitää siis liittyä suoraan siihen tehtävään, joka harjoiteltavalla henkilöllä tai joukolla olisi poikkeusoloissa.
Ulkomaillelähtöpakko koskisi vain Suomen lähialueita. Käytännössä lähialueella tarkoitetaan Itämerta sekä Ruotsia ja Norjaa. Uusi säännös ei mahdollista asevelvollisen käyttöä muiden valtioiden puolustamiseen eikä voimankäyttöä vaativiin tehtäviin ilman lain edellyttämää suostumusta.
Kertausharjoituksiin käsketyt ja varusmiehet voitaisiin määrätä ulkomaille myös oman suostumuksensa nojalla silloin, kun kyseessä on Suomen puolustusta edistävä sotilaallinen harjoitus tai koulutus tai koulutukseen liittyvä palvelustehtävä.
Nykyisin laissa on säädös, että asevelvollisia voidaan lähettää ulkomaanpalvelukseen vain lyhytaikaisesti. Laissa ei ole kuitenkaan tarkkaa määräystä siitä, mitä lyhytaikainen tarkoittaa.
Lakiesityksen perusteluissa sanotaan, että turvallisuustilanne on muuttunut ja kansainvälinen yhteistyö lisääntynyt. Siksi ulkomaanpalveluksen kestosta pitäisi voida päättää joustavammin. Säädös ulkomaanpalveluksen lyhytaikaisuudesta esitetäänkin poistettavaksi.
Lakiesityksen perusteluiden mukaan enää ei ole tarvetta sille, että kertausharjoitusten yhteenlasketut enimmäisajat eroavat toisistaan sotilasarvon perusteella. Siksi esitetään lakimuutosta, jossa miehistöön kuuluvien reserviläisten kertausharjoitusten yhteenlaskettu enimmäismäärä nostetaan 200 vuorokauteen.
Aliupseereilla, opistoupseereilla ja upseereilla kertausharjoitusten enimmäismäärä on jo 200 päivää. Miehistöllä enimmäismäärä on nyt 80 päivää ja vaativimmissa miehistötehtävissä 150 päivää.
Kertausharjoitusten enimmäismäärän kasvattamista perustellaan sillä, että yksittäiset harjoitukset ovat Suomen Nato-jäsenyyden vuoksi pidentyneet.
Perusteluissa sanotaan, että ”teknologian kehityksestä, sodankäyntitapojen muuttumisesta, kansainvälisestä yhteistyöstä sekä turvallisuustilanteen heikentymisestä johtuen asevelvollisia olisi tarpeen harjoituttaa nykyistä enemmän.”
Lakiesityksessä muistutetaan myös, että muutos auttaa lisäämään harjoituksia nopeasti, jos Suomen lähialueen turvallisuustilanne sitä vaatii.
Lakimuutosesitykset ovat parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Niiden on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa ensi kesänä.
Source: Helsingin Sanomat · Jarmo Huhtanen HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira