Venäjän sotalaivat eivät ole enää suojassa Suomenlahdella, kirjoittaa Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos.
1:38
Ukrainan vastaiskut hyökkäyssotaa käyvälle Venäjälle ovat ylittäneet jälleen yhden kynnyksen.
Ukraina kertoo iskeneensä droonilla venäläiseen ohjusalukseen lähellä Suursaarta, joka on Suomenlahden saari, vain 40 kilometrin päässä Kotkasta. Isku tapahtui vain kivenheiton päässä Suomen ja Naton rajasta.
Iskua edelsi vilkas drooniliikenne Suomenlahden yläpuolella.
Keskiviikkona varhain aamulla Ukraina iski voimakkaasti Ust-Lugan eli Laukaansuun öljysatamaan Suomenlahden pohjukassa.
Kahden jälkeen yöllä Suomen ilmatilassa kävi drooni. Suomen hävittäjät olivat ilmassa mutta eivät ampuneet droonia. Myös Viron ilmatilassa oli Viron yleisradioyhtiön mukaan drooni, jota Viron ilmatilaa valvoneet Turkin hävittäjät eivät pudottaneet.
Kello 5.30 Ukrainan drooni osui venäläiseen ohjusalukseen. Iskusta kertoo Ukrainan turvallisuuspalvelu. Viro kertoo havainneensa räjähdyksen ja suomalainen virkamieslähde kertoo myös Suomen havainneen iskun.
Keskiviikkona osuman saanut Buyan-M-luokan ohjuskorvetti on noin 70-metrinen, vuonna 2022 valmistunut alus, jossa on monipuolinen aseistus. Aluksen vaurioista ei ole tarkkaa tietoa. Se on kuitenkin virolaislähteiden mukaan pystynyt palaamaan Pietariin.
Venäjä on menettänyt laivastoaan Mustallamerellä Ukrainan iskuissa. Keskiviikon isku kertoo, että Venäjän sotalaivat eivät ole enää turvassa Suomenlahdellakaan.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on eskaloitunut vaiheittain. Ukraina on ulottanut iskujaan syvälle Venäjälle, Venäjän liittolaisista Pohjois-Korea on lähettänyt sotilaitaan Venäjän tueksi. Euroopan alueella sota on laajentunut, kun drooneja on harhautunut tai lähetetty Naton alueelle, ja Venäjä on kiihdyttänyt sabotaasejaan Euroopassa.
Suomen ja Euroopan tuki Ukrainalle on ollut vankkumatonta, mutta myös Suomi on kehottanut Ukrainaa varomaan, että räjähteillä lastatut lennokit eivät seikkaile Suomen rajojen yli.
Suomenlahdella toimivien Suomen ja Viron puolustusvoimien kannalta tilanne on hankala. Keskiviikkoyönä valmiutta kohotettiin jälleen. Viime keväästä lähtien maavoimien helikopterit, ilmavoimien hävittäjät, merivoimien alukset ja rajan partioveneet ovat olleet nopeasti liikkeellä. Myös Ruotsin ilma- ja merivoimat tukevat Suomen aluevalvontaa, sillä jatkuva päivystäminen kuluttaa työtunteja.
Iskuillaan öljysatamiin Ukraina pyrkii tukkimaan Venäjän öljytulojen virtaa. Isku sotalaivaan voi olla joko kykyjen näyttämistä tai yritys tuhota laivastoa.
Iskuihin sisältyy aina riskejä. Yleensä sota-alukset eivät ole liikkeellä ilman aseistusta. Osuman saaneen Naro-Fominskin mukana lastina olleista aseista ei ole tietoa. Venäjä turvaa sotalaivoilla kauppa-alusten ja varjolaivastonsa kulkua Tanskan salmien kautta maailmalle. Suomenlahden ja ylipäätään Itämeren laivaliikenne on maailman mittakaavassakin vilkasta, ja meri on ahdas.
Kun jännite kasvaa, vahingon ja väärintulkinnan riski kasvaa.
Source: Yle · Maria Stenroos
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira