Demokraattipresidentti Jimmy Carter oli rehellisen ja älykkään presidentin maineessa. Silti hän hävisi jatkokauden Ronald Reaganille. Suuri syy kirvelevälle vaalitappiolle oli Iran.

Päinvastoin kuin Donald Trump, Jimmy Carter ei valinnut yhteenottoa Iranin kanssa.

Vuonna 1979 iranilaiset syöksivät Yhdysvaltojen tukeman šaahin vallasta Iranissa. Šaahi pakeni Yhdysvaltoihin ja valtaan nousi ajatollah Khomeini. Sama uskonnollinen diktatuuri on edelleen vallassa.

Carterin epäonneksi vallankumous tapahtui hänen presidenttikaudellaan, ja kaaoksen keskellä vallankumoukselliset onnistuivat ottamaan amerikkalaisia panttivankeja. Heistä 52 oli vangittuna 444 päivää ennen vapauttamista.

Panttivankitilanne määritteli Carterin presidenttikautta. Tilannetta seurattiin herkeämättä.

Trumpin kohtaloksi sen sijaan tuli Hormuzinsalmen avaaminen.

Presidentti Trump tuijottaa tuimana pääministeri Giorgia Melonia, muita johtajia hymyilee.
Donald Trump pyrki vakuuttamaan liittolaisia viime kesänä G7-kokouksessa Ranskassa. Kuva: EPA

Iran iski Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan

Kun Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät helmikuussa, Iran ymmärsi heti, että se on alakynnessä. Iranin oli turvauduttava epäsymmetriseen sodankäyntiin. Sen oli yritettävä nujertaa Trump poliittisesti, koska se ei siihen pystyisi sotilaallisesti.

Iranin vallankumouskaartilaiset oppivat tämän 1970- ja 1980-lukujen taitteessa panttivankikriisin yhteydessä. Silloin panttivangit pakotettiin ihmiskilviksi mahdollista amerikkalaisten vallankaappausyritystä vastaan.

Carter teki tukalassa paikassa parhaansa, muttei saanut amerikkalaisia vapaaksi edes epäonnistuneen vapautusoperaation avulla.

Hän hävisi presidentinvaalit ja vallankumouskaartilaiset ottivat tilanteesta kaiken irti.

Mustavalkoinen kuva Ronald Reaganista vannomassa presidentinvalaa. Jimmy Carter katsoo vakavana taustalla.
Ronald Reagan hyödynsi panttivankitilannetta vaalikampanjassaan Jimmy Carteria vastaan. Kuva: Everett Collection / AOP

Iranilaiset nöyryyttivät loppuun asti

Iran vapautti panttivangit vain minuutteja sen jälkeen, kun Reagan oli vannonut virkavalansa ja Jimmy Carter astunut helikopteriin Valkoisen talon pihalla lyötynä miehenä.

Iranin vallankumouskaartilaiset nöyryyttivät Carteria loppuun asti, vaikka Carter itse asiassa oli onnistunut neuvottelemaan amerikkalaisten vapauttamisesta.

Trumpin Maga-liike koki historiallisen tappion tällä viikolla pidetyissä välivaaleissa. Suurin syy oli se, että kuluttajahinnat nousivat Iranin sodan vuoksi. Toki myös Trumpiin liitetyt korruptioepäilyt innostivat amerikkalaisia uurnille.

Trumpilla on kaksi vuotta presidenttikautta jäljellä ja arvaukseni on, että Iran jatkaa hänen nöyryyttämistään kunnes hän perinteisesti päättää presidenttikautensa lentämällä Valkoisen talon pihalta helikopterilla. Aivan kuten Jimmy Carter.

Iranin viha Trumpia kohtaan on sitä paitsi paljon syvempää. Kun kesällä olin ajatollah Ali Khamenein hautajaisissa, tuhannet kantoivat kylttejä, joissa Trumpin naaman päällä oli kiväärin tähtäin.

He halusivat nähdä Trumpin kuolleena, koska juuri Trumpin käskystä Iranin hallinnon miljoonien tukijoiden suuri johtaja murhattiin.

Hormuzinsalmessa kulkee öljyä, mutta kuljetukset ovat kalliita turvallisuustilanteen takia.

Tärkeä kysymys on: mitä Iranin sodalle nyt tapahtuu?

Sota jatkuu, vaikkakin säästöliekillä. Hormuzinsalmen ja putkien kautta öljyä saadaan kuljetettua suuria määriä Persianlahdelta, mutta hinta on kova.

Yhdysvaltojen asevoimat joutuu käyttämään valtavasti resursseja tankkerien suojelemiseen Hormuzinsalmessa.

Ilman vakuutuksia tankkerikuljetusten hinnat ovat nousseet pilviin.

Kaksi kuukautta vaaran aikaa

Amerikkalainen professori Robert Pape on ennakoinut Iranin sodan käänteitä poikkeuksellisen hyvin.

Hänen mukaansa tulevat kaksi kuukautta, ennen uuden kongressin työn alkamista, ovat erityisen vaarallisia.

Valkoisessa talossa on nöyryytetty presidentti, joka on huolissaan poliittisesta perinnöstään. Hän saattaa ryhtyä harkitsemattomaan iskuun Iraniin pelastaaksen kasvonsa.

Suuri juliste, jossa ajatollah Khomenein kuva Libanonissa.
Iranin tapetun johtajan ajatollah Ali Khamenein kuvia on kaikkialla Iranissa. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Yrittääkö Trump luistaa vastuusta?

Pape näkee kolme mahdollista kehityskulkua.

Trump eskaloi, joka aiheuttaa entistä vaikeamman öljykriisin, koska Iran on ilmoittanut, ettei se tällä kertaa aio rajoittaa iskukohteitaan.

Trump ei tee mitään. Papen mukaan tilanne näyttäisi Carterin panttivankikriisiä muistuttavalta poliittiselta epäonnistumiselta.

Papen mielestä todennäköisin vaihtoehto on, että Trump siirtää Iran-neuvottelut demokraattien vastuulle. Näin hän voisi myöhemmin syyttää demokraatteja mahdollisesta epäedullisesta sopimuksesta.

Pape viittaa Afganistanin vetäytymiseen. Silloin Trump oli neuvotellut Talibanin kanssa Yhdysvaltain joukkojen poistumisesta, mutta vetäytymisen toteutus ja Kabulin kaoottinen evakuointi tapahtuivat Bidenin kaudella. Se antoi Trumpille mahdollisuuden vierittää poliittisen vastuun seuraajansa kannettavaksi.

Jimmy Carter tittar åt sidan och knäpper händerna år 1980.
Presidentti Jimmy Carter vuonna 1980 Iranin panttivankidraaman aikoihin. Kuva: Danita Delimont / Alamy/All Over Press

Trumpin tappio vahvisti Iranin diktatuuria

Varmaa on se, ettei Iran ole luopumassa tavoitteistaan. Trumpin vaalitappio on vain lisännyt Iranin itsevarmuutta.

Iran on jo onnistunut vahvistamaan alueellista asemaansa Persianlahdella samalla kun Yhdysvaltojen rooli alueen turvallisuuden takaajana on heikentynyt.

Jatkossakin Iran haluaa kontrolloida Hormuzinsalmea, eikä se ole luopumassa ydinohjelmastaan.

Papen ehdotus tavasta saada sota loppumaan ei perustuisi Iranin sotilaalliseen tappioon, vaan alueelliseen voimatasapainoon perustuvassa ratkaisussa.

Pape ehdottaa sopimusta, jossa Iran, Saudi-Arabia, Turkki ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat sitoutuisivat yhteisiin sääntöihin uraanin rikastamisesta ja ydinteknologian kehittämisestä.

Pape uskoo, että Iran voisi hyväksyä tämänkaltaisen kompromissin.

Iranin sota ja Persianlahden kriisi eivät ole ohi. Jo Jimmy Carter sai karvaasti kokea, etteivät Iranin vallankumouskaartilaiset hevillä anna periksi.

Source: Yle · Antti Kuronen

At a glance

Topic
Politics
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira