Analyysi: Putin haluaa puhua Euroopan turvallisuudesta mutta tarkoittaa neuvostoaikaista sanelemista

VARSOVA Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi pyysi tällä viikolla Eurooppaa nimeämään oman neuvottelijan Ukrainan rauhanneuvotteluihin, ja hän toivoo maiden keskustelevan valinnasta Ukrainan kanssa.

Pyyntö osuu kiusalliseen kohtaan. Euroopasta oli Abu Dhabin Ukraina-neuvotteluissa seitsemän korkeaa virkamiestä, mutta Venäjä ei heitä suostunut tapaamaan, vaikka maa oli asettanut neuvottelujen agendalle Euroopan turvallisuuden. Kaksipäiväiset neuvottelut päättyivät keskiviikkona.

Kremlin mukaan Putin on kuitenkin valmis pitämään yhteyttä Eurooppaan ja voisi tavata Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin.

Kushner peesaa Kremliä

Yhdysvaltain lähettiläs Jared Kushner ottaisi eurooppalaiset mukaan neuvotteluihin. Samalla hän peesaa Kremliä isossa asiassa, joka on katkera pala niin Ukrainalle kuin muulle Euroopalle. Myös Kushner kytkee sodan lopettamisen siihen, miten koko Euroopan turvallisuus järjestetään uusiksi – Venäjää kuunnellen.

Se, että asiasta ylipäätään puhutaan Abu Dhabissa, on Venäjälle voitto. Venäjän valtuuskunta viesti tiistaina, että Euroopan turvallisuusjärjestelyjen pitäisi olla neuvottelujen pääasia. Ukrainan sodan lopettaminen olisi osa laajempaa sopimusta.

Ukrainalle järjestyksellä on iso merkitys. Zelenskyi haluaa ensin aselevon, sitten Ukrainalle turvatakuut ja vasta sen jälkeen keskustelun Euroopan turvallisuudesta. Jos aselepo on sidottu laajempaan sopimukseen, taistelujen loppuminen voi jäädä odottamaan ratkaisua siitä, missä Nato voi pitää joukkojaan.

Venäjä haluaa uuden Jaltan

Venäjän pääneuvottelija Vladimir Medinski vertasi Venäjän tavoittelemaa järjestystä uuteen Jaltaan ja Potsdamiin. Näissä kokouksissa suurvallat sopivat toisen maailmansodan jälkeisestä järjestyksestä.

Euroopalle ajatus on pelottava. Siinä olisi kyse siitä, että Venäjä pääsisi sanelemaan naapurimaidensa puolustusta. Se tuo mieleen Neuvostoliiton vaikutusvallan Euroopassa kylmän sodan aikana.

Venäjän ulkoministeriön Aleksei Drobinin väläytti keskiviikkona Moskovan turvallisuusfoorumissa, että Venäjä voisi tehdä hyökkäämättömyyssopimuksia yksittäisten Nato-maiden kanssa. Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski sanoi jo ennen Abu Dhabin neuvotteluja, että Itä-Euroopan ja Skandinavian maiden pitää päästä mukaan, jos Euroopan turvallisuudesta neuvotellaan Venäjän kanssa.

Venäjä on aiemmin vaatinut, että Nato rajoittaa sotilaallista toimintaansa Itä-Euroopassa. Suomella on Nato-maista pisin maaraja Venäjän kanssa.

Mutta jos Venäjä suostuu ottamaan eurooppalaiset neuvottelupöytään, kenet Eurooppa lähettää?

Kuka voisi puhua Euroopan puolesta?

Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ovat mahdolliset nimet. He soittivat yhdessä Putinille lokakuun lopussa. Zelenskyin mukaan tarkoitus oli esitellä Ukrainalle kaavaillut turvatakuut Putinille ja kuulla, mitä hän niistä sanoo. Puhelussa kaksikko edusti omia maitaan.

Stubb tuntee EU:n päätöksenteon entisenä europarlamentaarikkona ja EU-virkamiehenä. Hänellä on Suomessa vahva asema ulkopolitiikan johtajana, ja valovoimaisena esiintyjänä hän on tunnettu ulkomaillakin.

Støre perusteli puhelua sillä, että Putinin piti kuulla eurooppalaisten kanta suoraan heiltä. Hän voisi olla luonteva nimi etenkin sotilaallisista turvatakuista käytäviin neuvotteluihin. Norja on Nato-maa ja Venäjän rajanaapuri. Norja ei kuitenkaan kuulu EU:hun eikä päätä esimerkiksi Ukrainan EU-jäsenyydestä.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen on myös mahdollinen neuvottelija Tanskan vahvan Ukraina-tuen vuoksi. Frederiksen syytti Stubbia ja Størea julkisesti sooloilusta, mutta on sittemmin pehmentänyt näkemyksiään. Kommentti kuitenkin lisäsi eripuraa Euroopan sisällä ja vei huomion siihen, kenellä on lupa soittaa Putinille.

EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas voisi virkansa puolesta edustaa unionia. Hänen tiukka Venäjä-linjansa voi kuitenkin olla neuvottelijalle rasite.

Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin puolesta puhuu Saksan painoarvo EU:ssa, mutta Merzin valintaa haitannee nyt se, että Putin nosti keskiviikkona juuri hänen nimensä esiin. Haluaako Eurooppa lähettää neuvotteluihin Putinin poimiman edustajan?

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin puolesta puhuu Ranskan rooli Ukrainan turvatakuiden valmistelussa. Ranska ja Britannia johtavat Puolassa parhaillaan isoa sotaharjoitusta, jossa valmistaudutaan tukemaan Ukrainan puolustusta taistelujen päätyttyä. Macronin heikko kannatus kotimaassa heikentää kuitenkin asemaansa.

Nimiruletti käy taatusti kiivaana torstaina ja perjantaina Dublinissa, jossa Euroopan johto kokoontuu, sillä pelissä on paljon. Paikalle matkustavat myös Zelenskyi sekä Moskovan kautta koukanneet Yhdysvaltain lähettiläät Kushner ja Steve Witkoff.

Henkilöstä tuskin kuitenkaan tulee päätöstä vielä Irlannissa. Seuraava tilaisuus puida asiaa on ensi viikolla Berliinissä, jossa Saksa isännöi Ukrainan tukimaiden kokousta.

Zelenskyi toivoo, että siellä kuullaan, kenestä tulee Euroopan neuvottelija.

Näin Itä-Euroopan-kirjeenvaihtaja Hanna Visala kommentoi rauhanneuvotteluiden tuloksia: