BERLIINI Who do I call if I want to speak to Europe?

Kenelle soitan, jos haluan puhua Euroopalle? Näin väitetään Yhdysvaltojen entisen ulkoministerin Henry Kissingerin kysyneen 1970-luvulla.

Ei ole varmaa, sanoiko Kissinger ikinä näin, mutta tarina on täysin looginen Yhdysvaltojen näkökulmasta.

Yhdysvalloilla on yksi presidentti ja yksi ulkoministeri. Euroopalla taas ei ole yhtä tiettyä johtajaa, jolle Washingtonista voisi rimpauttaa eurooppalaisen näkemyksen saamiseksi.

Yli puoli vuosisataa myöhemmin samaa kysymystä toistetaan eri yhteyksissä.

Viimeksi se on kaivettu esiin nyt, kun Yhdysvallat, Venäjä ja Ukraina neuvottelevat Ukrainan tulevaisuudesta, ja Eurooppa seuraa keskusteluja sivusta.

Eikö Eurooppa voisi vihdoin valita yhden edustajan, joka istuisi suurvaltojen kanssa samaan pöytään? Ajatus kuulostaa houkuttelevalta. Se on helposti ymmärrettävä, ja siitä saa napakan poliittisen iskulauseen.

Vakavia pukumiehiä juhlavassa virallisen näköisessä vaaleassa huoneessa soikean valkoisen pöydän ääressä papereita edessään.
Euroopan hajanaisuudesta on tullut Yhdysvalloille ja Venäjälle kätevä perustelu pitää eurooppalaiset sivussa rauhanneuvotteluista. Steve Witkoff ja Jared Kushner vierailivat Putinin luona viime viikolla. Kuva: EPA

Venäjän johto on toistuvasti arvostellut Eurooppaa eripuraisuudesta ja kyvyttömyydestä löytää itselleen edustajaa.

Myös Yhdysvallat, esimerkiksi presidentti Donald Trumpin vävy ja erityislähettiläs Jared Kushner on viime aikoina arvostellut eurooppalaisia siitä, etteivät he pysty sopimaan yhdestä neuvottelijasta Ukrainan rauhanneuvotteluihin.

Eurooppa ei ole Yhdysvallat

Ongelma on, ettei yksi puhelinnumero tekisi Euroopasta yhtenäistä eikä se välttämättä tekisi Euroopasta edes vaikutusvaltaisempaa.

Eurooppa ei ole Yhdysvallat. Se koostuu itsenäisistä valtioista, joilla on erilaiset turvallisuuspoliittiset näkökulmat, historiat ja suhteet Venäjään.

Eurooppa ei myöskään ole yhtä kuin Euroopan unioni. Britannia ja Norja eivät kuulu EU:hun, mutta ne ovat merkittäviä Ukrainan tukijoita.

Puolalle ja Baltian maille Venäjä on välitön turvallisuusuhka. Ranskalla on omanlaisensa suurvaltapoliittiset tavoitteet, Saksalla taloudellinen painoarvonsa ja Britannialla tärkeä rooli Euroopan sotilaallisessa turvallisuudessa.

Kuka siis voisi puhua kaikkien puolesta?

Kaljuuntuva, harmaa sinipukuinen mies istuu käsiinsä nojaten, kuvassa oikealle katsoen ja vienosti hymyillen, taustalla sinipunavalkoisia lippuja.
Venäjän Putin ei ole ikinä tunnustanut EU-instituutioita samanlaisiksi suurvaltapoliittisiksi neuvottelukumppaneiksi kuin Yhdysvaltojen presidenttiä tai Euroopan suurimpien valtioiden johtajia. Kuva: EPA

Kremlille valtapolitiikkaa

Venäjän presidentille Vladimir Putinille neuvottelukumppanin valinta on valtapolitiikkaa.

Ei ole mitään takeita siitä, että yhden edustajan nimeäminen muuttaisi Venäjän suhtautumista. Kreml voisi aivan hyvin julistaa valitun ihmisen epäluotettavaksi, vihamieliseksi tai vaikutusvallaltaan mitättömäksi.

Siksi voi kysyä, miksi Euroopan pitäisi hyväksyä Venäjän tai Yhdysvaltojen määrittelemä tapa osallistua neuvotteluihin, joissa ratkaistaan sen omaa turvallisuutta.

Esimerkiksi Saksan liittokansleri Friedrich Merz vaikutti ennen viime viikon epävirallisia huipputapaamisia olevan närkästynyt keskustelusta, jossa vaadittiin yhden edustajan nimeämistä. ”Saksan mukanaolo on itsestäänselvyys”, hän sanoi.

Vaatimus yhdestä edustajasta lähtee ajatuksesta, että Euroopan moninaisuus on puute, joka pitäisi korjata.

Kolme maastopukuista keski-ikäistä miestä sotilaskoneen edessä hymyilemässä aurinkoisena päivänä ja juttelemassa porukassa.
Saksan Merz (oik.) kävi Suomessa EU:n arktisessa huippukokouksessa Rovaniemellä syyskuussa. Presidentti Alexander Stubb vierailee liittokanslerin luona ensimmäistä kertaa kahdenkeskisessä tapaamisessa tiistaina. Aiheena Berliinissä ovat Ukrainan rauhanneuvottelut. Kuva: EPA

Putinille helppo vastustaja

Vielä olennaisempi kysymys on, miksi Putin edes haluaisi neuvotella Euroopan yhteisen edustajan kanssa.

Hän ei osoittanut erityistä kiinnostusta EU-instituutioiden johtajia kohtaan edes ennen Ukrainan-sotaansa, vaan oli mieluummin yhteydessä suoraan suurten valtioiden johtajiin.

Olisi vaikea kuvitella, että Putin haluaisi nyt keskustella, jos soittajana olisi vaikkapa EU:n ulkopoliittinen edustaja, virolainen Kaja Kallas, tai Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, portugalilainen António Costa.

Kallas on arvostellut Venäjää poikkeuksellisen jyrkästi. Costalla taas ei olisi natsoja luvata Kremlille esimerkiksi Naton joukkojen vetämistä tai sotaharjoitusten rajoittamista Itä-Euroopassa.

Putin pääsisi niskan päälle

Kysymys ei ole vain se, tietääkö Putin kenelle soittaa. Yksi eurooppalainen neuvottelija tekisi hänelle helpoksi peluuttaa maanosaa omilla vaatimuksillaan.

Jos yhteinen edustaja ei pystyisi vastaamaan Venäjän vaatimuksiin, Moskova voisi syyttää Eurooppaa neuvottelukyvyttömyydestä.

Jos taas edustaja lähtisi etsimään kompromisseja, hän saattaisi törmätä asioihin, joista yksittäiset Euroopan maat eivät halua neuvotella.

Yhteinen edustaja ei siis välttämättä vahvistaisi Eurooppaa. Hänestä voisi tulla sen sisäisten ristiriitojen henkilöitymä.

EU:ta on helppo haukkua

Perjantain EU-kokous osoitti, että Eurooppa ei ole niin toimintakyvytön kuin väitetään. Johtajat sopivat Dublinissa, että Eurooppaa edustaa rauhanneuvotteluissa yhtenäinen ryhmä, johon kuuluvat Saksa, Ranska, Britannia, Italia, Puola ja EU:n toimielimet.

Ratkaisu ei ole yhtä näyttävä kuin yhden rauhanlähettilään nimeäminen, mutta se vastaa huomattavasti paremmin Euroopan todellista poliittista rakennetta.

Eurooppa on suurin Ukrainan tukija taloudellisesti. Eurooppalaiset joutuvat myös maksamaan rauhansopimuksen kustannukset ja turvallisuustakuut. EU:lla on ratkaiseva asema Venäjän-pakotteissa, minkä luulisi kiinnostavan Putinia.

Paljon henkilöä olennaisempi kysymys onkin, pystyykö Eurooppa siirtämään poliittista, sotilaallista ja taloudellista painoarvoaan rauhanneuvottelujen lopputulokseen.

Pääministeri Petteri Orpo kertoi viime perjantaina Dublinissa, että Eurooppaa edustaa ryhmä Ukrainan rauhanneuvotteluissa:

Source: Yle · Anna Karismo

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira