Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina, että peruskoulun rahoitus on kasvanut tällä hallituskaudella, vaikka kuntien rahoitusta onkin samalla leikattu.

– Tasapaino on vahvasti plussan puolella peruskoulun osalta, Adlercreutz sanoi.

Hän viittasi siihen, että hallitus on ohjannut 200 miljoonaa euroa kunnille peruskoulun vahvistamiseen.

Selvitimme, miten hallituksen päätökset ovat vaikuttaneet peruskoulun rahoihin. Asia ei ole aivan yksinkertainen, sillä kunnat järjestävät ja maksavat Suomessa perusopetuksen. Valtio rahoittaa opetusta enimmäkseen välillisesti.

Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoi, että peruskoulun rahoitus on ”vahvasti plussalla” tällä hallituskaudella.

200 miljoonan lisäys

Perusopetuksen vahvistaminen kirjattiin Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan tavoitteeksi kesällä 2023. Peruskouluun päätettiin ohjata portaittain enemmän lisärahoitusta siten, että vuosittainen summa kasvaa 200 miljoonaan euroon hallituskauden lopussa 2027.

Näin onkin toimittu. Valtaosa lisäyksestä, 130 miljoonaa euroa, on toteutettu kuntien yleiskatteisten valtionosuuksien kautta. Kunnille on siis annettu lisää rahaa, ja ne ovat periaatteessa itse saaneet päättää, mihin sen käyttävät.

Summasta 94 miljoonaa on tarkoitettu oppimisen tuen uudistuksen rahoittamiseen. Tukea uudistettiin lainsäädännöllä, jonka vaatimusten täyttäminen lisää kuntien kustannuksia.

Noin 20 miljoonaa euroa kuluu kolmen viikkotunnin lisäämiseen. Kymmenisen miljoonaa euroa ohjataan yksityiskouluille.

Rahoituksen lisäys on mitoitettu siten, että sen pitäisi kattaa uusista velvoitteista koituvat kustannukset. Kuntien ei ole kuitenkaan pakko käyttää saamaansa lisärahaa juuri kouluihin.

Nelikko siirtyi Säätytalolle Valtioneuvoston linnasta.
Neljän hallituspuolueen puheenjohtajat matkalla julkistamaan hallitusohjelmaa kesäkuussa 2023. Ohjelma lupasi 200 miljoonaa euroa peruskoululle. Kuvassa Riikka Purra (ps.), Sari Essayah (kd.), Petteri Orpo (kok.) ja Anna-Maja Henriksson (r.). Kuva: Silja Viitala / Yle

Yleiskatteisen 130 miljoonan potin lisäksi hallitus on korvamerkinnyt kunnille vuosittain noin 50 miljoonaa euroa koulutuksellisen tasa-arvon edistämisrahaa. Rahoituksen tarkoitus on tukea heikko-osaisimpien alueiden kouluja ja torjua alueiden eriytymistä eli segregaatiota.

Summa nousee ensi vuonna 75 miljoonaan euroon, josta 60 miljoonaa on uutta rahaa. Kunta voi saada tasa-arvorahaa vain hakemuksesta, eli raha ohjautuu suoraan siihen tarkoitukseen, johon hallitus on sen tarkoittanut.

Yli 200 miljoonan leikkaus

Samaan aikaan hallitus on pyrkinyt säästämään rahaa leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Valtionosuuksia nostetaan vuosittain indeksillä, jonka tarkoitus on kompensoida kustannusten nousua.

Vuosina 2024–2026 indeksiä alennettiin yhdellä prosenttiyksiköllä vuosittain. Vuodelle 2027 indeksileikkuri nousee 2,8 prosenttiin. Lisäksi hallitus teki valtionosuuksiin 75 miljoonan euron kertaleikkauksen vuodelle 2026, jonka se sittemmin muutti ensi vuodesta alkaen pysyväksi.

Lisäksi kuntien rahoitusta on alennettu reilut 20 miljoonaa euroa normien purun nimissä.

Nämä leikkaukset tulevat yhdessä alentaneeksi kuntien valtionosuuksia noin 270 miljoonaa euroa ensi vuonna. Eli ilman valtionosuuksien leikkauksia kunnat saisivat ensi vuonna 270 miljoonaa euroa enemmän kuin ne tulevat saamaan.

Sari Essayah, Riikka Purra, Petteri Orpo ja Anders Adlercreutz tiedotustilaisuudessa.
Hallitus päätti budjettiriihessä syyskuussa 2026 leikata lisää kuntien valtionosuuksien indeksikorotuksista. Riihen tiedotustilaisuudessa Essayah, Purra, Orpo ja opetusministeri Adlercreutz. Kuva: Silja Viitala / Yle

Kuntaliiton mukaan kunnat käyttävät valtionosuuksistaan laskennallisesti 55 prosenttia esi- ja perusopetukseen. Kuntaliiton laskukaavalla valtionosuuksien leikkaukset olisivat paperilla vieneet peruskoulusta vajaat 150 miljoonaa euroa.

Valtio on siis yhdellä kädellä antanut kunnille lisää rahaa, ja samalla ottanut sitä toisella kädellä pois. Vain tasa-arvoraha eli noin 60 miljoonaa euroa lisätystä summasta on sidottu suoraan ja takaisinperinnän uhalla perusopetuksen parantamiseen.

Mihin kunnat käyttivät rahat?

Kunnat päättävät pitkälti itse, miten paljon rahaa ne haluavat ohjata perusopetukseen. Opetushallituksen tuorein tilasto aiheesta on vuodelta 2025, jolloin hallitus oli pannut toimeen ensimmäiset kuntien valtionosuuksien indeksileikkaukset, ja toisaalta ehtinyt lisätä perusopetuksen rahoitusta valtionosuuksien kautta 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Tilaston mukaan perus- ja esiopetukseen oppilasta kohti käytetty rahamäärä nousi hieman hallituskauden alussa. Vuonna 2023 summa oli 10 328 euroa, vuonna 2025 taas 11 167 euroa. Lisäystä oli noin kahdeksan prosenttia.

Perusopetuksen ylivoimaisesti suurin menoerä ovat luokanopettajien palkat, jotka nousivat samalla ajanjaksolla noin 10 prosenttia. Toisaalta oppilasmäärä laski 2,7 prosenttia.

Keskimääräinen kunta käytti siis peruskoulun oppilasta kohden enemmän rahaa, mutta lisärahasta merkittävä osa kului hänen opettajansa palkankorotuksiin.

Onko peruskoulu ”vahvasti plussan puolella”?

Palatkaamme opetusministeri Adlercreutzin väitteeseen, jonka mukaan hallitus on lisännyt peruskoulun rahoitusta kaudellaan, ja että perusopetus on vahvasti plussalla.

Hallitus on ohjannut rahaa peruskoulun vahvistamiseen, mutta samalla leikannut kuntien yleiskatteisia valtionosuuksia. Leikkaukset olivat suhteellisen maltillisia hallituskauden alussa, mutta ovat jyrkentyneet loppua kohden.

Valtionosuuksien leikkausten huippuvuosi on 2027, jolloin indeksileikkaus nousee 2,8 prosenttiin ja edellisvuoden 75 miljoonan euron tasoleikkaus jää voimaan. Samaan aikaan perusopetuksen vahvistamiseen ohjataan sama 50 miljoonan euron lisäys kuin aiempinakin vuosina.

Leikkausten ja lisäysten jaksottaminen tarkoittaa sitä, että Adlercreutzin väite peruskoulun plussalle jäämisestä voi pitää paikkansa syksyllä 2026, mutta vaalivuoden 2027 kohdalla väite on paljon kyseenalaisempi.

Koko vaalikauden osalta näyttää siltä, että hallitus on onnistunut lisäämään noin 50 miljoonaa euroa yhteensä reilun seitsemän miljardin euron peruskoulun rahoituspottiin. Samalla kuntien opetusvelvoitteita on lisätty. On subjektiivinen kysymys, onko tämä seitsemän promillen lisäys ”vahvasti plussalla”.

Opetusministerin väitettä on toisaalta hankala todistaa yksiselitteisesti oikeaksi tai vääräksi, sillä hallitus ei suoraan päätä perusopetuksen rahoituksesta. Se voi antaa kunnille tehtäviä ja rahaa, ja toivoa, että kunnat käyttävät rahat siihen, mihin oli tarkoitus.

Source: Yle · Petri Raivio

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira