Analyysi: Mira Luoti ei ole ainoa, jonka tosi-tv:n tuotantoyhtiö jätti turvattomiin oloihin

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa käydään parhaillaan oikeutta siitä, mitä tapahtui tosi-tv-ohjelma Julkkisselviytyjien kuvauksissa vuonna 2016.

Muusikko Mira Luoti on kertonut poikkeuksellisessa julkisessa oikeudenkäynnissä, että hänet jätettiin kahdestaan yöksi Nuuksion metsään uhkaavasti käyttäytyneen vapaaottelija Makwan Amirkhanin kanssa.

Syytteen mukaan Amirkhani pakotti Luodin yöllä seksuaaliseen tekoon, jonka jälkeen Luoti pakeni metsään. Amirkhani on kiistänyt syytteen jyrkästi.

Oikeudessa kuultu ohjelman juontaja Patrick Degerman kertoi, että hänet hälytettiin paikalle Amirkhanin ”sekoamisen” takia. Metsässä Amirkhani käveli häntä vastaan märät valkoiset kalsarit jalassa ja kirves kädessä.

Juontaja kertoi, että Luoti oli peloissaan ja itki.

– Hän sanoi, että Amirkhani oli masturboinut ja Mira oli lähtenyt pakoon metsään.

Seuraavana päivänä kuvauksia jatkettiin.

Lukuisia paljastuksia kulisseista

Oikeudenkäynti on herättänyt paljon keskustelua naisiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta ja asiallisesta käyttäytymisestä oikeudessa.

Yksi iso kysymys on tuotantoyhtiön vastuu. Miten tuotantoyhtiö Warner Bros huolehti Mira Luodin hyvinvoinnista ja turvallisuudesta?

Ei ole ensimmäinen kerta, kun tosi-tv-osallistujien fyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta puhutaan julkisesti.

Yle MOT julkaisi vuonna 2021 laajan selvityksen, jossa tosi-tv-osallistujat kertoivat kulissien takaisista epäkohdista. Haastattelimme 36 osallistujaa kolmesta eri tosi-tv-formaatista ja saimme haltuumme ohjelmien osallistujasopimukset. Tutkimme Temptation Island Suomea, Big Brother Suomea ja Au pairit -ohjelmia.

Kulisseista paljastui valtava määrä kyseenalaista toimintaa. Monet haastateltavat kertoivat meille ohjelman jälkeen puhjenneista henkisistä oireista, petetyistä lupauksista ja manipuloinnista.

Osallistujien mielenterveysasioita ei selvitetty kunnolla etukäteen. Esimerkiksi Temptation Islandiin osallistunut Mira Ahola kertoi, että jos näin olisi tehty, hän ei todennäköisesti olisi ohjelmaan päätynyt.

Moni osallistuja nosti esille sen, että tuotantoyhtiö ei pitänyt kiinni lupauksistaan. Kamera saattoi käydä silloinkin, kun sen piti olla kiinni ja luottamuksella jaettu tieto ei välttämättä sellaisena pysynyt.

Tuotantoyhtiöiden koettiin ohjailevan haavoittuvassa asemassa olevia kilpailijoita. Ohjailua helpotti kilpailijoiden väsymys ja tarjolla ollut alkoholi.

Myös väkivalta nousi selvityksessä esiin. Au pairit -ohjelmassa nuoria suomalaisia oli sijoitettu perheisiin, joissa lapsiin kohdistettiin fyysistä väkivaltaa.

Yksi osallistuja joutui todistamaan, kun isäntäperheen isä löi lastaan paistinlastalla ja henkarilla. Hänen mukaansa perheessä poltettiin jatkuvasti pilveä.

Myös au pairia kehotettiin lyömään lapsia.

Jo tuolloin yritimme selvittää tuotantoyhtiöiden vastuuta.

Au pairien tuotantoyhtiö kieltäytyi kommentoimasta yksittäisten perheiden asioita ja totesi, että ”kulttuurierot” kasvatuksen suhteen voivat ”tuoda yllättäviä tilanteita”. Au pairit on Ylen tilaama ohjelma.

Elinikäinen vaitiolo

Tosi-tv-osallistujien haastattelut MOT:ssa olivat poikkeuksellisia, sillä siihen asti kulissien takaisista ongelmista oli vaiettu.

Oli helppo ymmärtää miksi.

Tosi-tv-osallistujien piti allekirjoittaa sopimukset, jotka vaativat pahimmillaan elinikäistä vaitioloa. Mikäli sopimusta rikkoi, uhkana oli jopa kymmenien tuhansien eurojen sopimussakko.

Ohjelman jälkeen monet osallistujat jätettiin oman onnensa nojaan. Moni haastateltava kertoi saaneensa diagnoosin kuvausten jälkeen: masennus, ahdistuneisuushäiriö, traumaperäinen stressihäiriö eli PTSD, sosiaalinen fobia.

Neljä haastateltavaa kertoi kärsineensä ohjelman aikana tai sen jälkeen itsetuhoisista ajatuksista.

Joihinkin asioihin on sittemmin tullut parannuksia. Temptation Island Suomi on esimerkiksi julkisuudessa kertonut palkanneensa psykologin osallistujien tueksi kuvauksiin. Vuosien varrella tuotantoyhtiö alkoi myös tarjota osallistujille 3–4 terapiakäyntiä kuvausten jälkeen.

Tämänkaltaisen tosi-tv:n viehätys perustuu osittain siihen, että ihmiset laitetaan äärimmäisiin olosuhteisiin ja katsotaan, kuinka heille käy.

Kilpailijat laitetaan koville, koska siitä syntyy konflikteja. Niistä on helppo muovata televisioviihdettä.

Monissa formaateissa osallistujat eristetään omasta normaalista arjestaan. Osallistujilta otetaan tyypillisesti puhelimet ja tietokoneet pois, jotta he eivät voi olla yhteydessä lähipiiriinsä. Kun tähän yhdistetään vielä se, että ihminen on poissa tutusta ympäristöstään, voi yhdistelmä olla vaarallinen.

Myös Julkkisselviytyjien tapauksessa syyttäjä on kertonut, että olosuhteet metsässä olivat sellaiset, että Amirkhanin ja Luodin mahdollisuuksia olla yhteydessä muihin oli rajoitettu voimakkaasti.

Syyttäjän mukaan metsässä tapahtui seksuaalirikos, puolustuksen mukaan ei. Tähän ottaa kantaa aikanaan oikeus.

Sen sijaan Amirkhanin aggressiivista käytöstä ei ole kieltänyt edes mies itse. Luodin ja oikeudessa kuullun silminnäkijän mukaan Amirkhani on riehunut metsässä kirves kädessä lähes alastomana.

Riippumatta siitä, mikä on oikeudenkäynnin lopputulos, tuotantoyhtiön olisi pitänyt vetää töpseli viimeistään tässä kohtaa.

Jälleen herää kysymys, mikä on tosi-tv:n todellinen hinta.