Analyysi: Maailman pysäyttämiseen ei välttämättä tarvita vihollista – digitaalinen korttitalo huojuu omasta painostaan

Kun tuhannet matkustajakoneet jämähtävät kiitoteille ja miljoonat työntekijät eri puolilla maailmaa tuijottavat tyhjiä ruutuja, alkaa syyttävä sormi osoitella helposti sinne sun tänne. Usein ensireaktiona se kääntyy osoittamaan vihollisvaltioita tai muita kiusantekijöitä.

Kuluneen viikon massiiviiset tietoliikenneongelmat paljastavat kuitenkin karun kokonaiskuvan. Modernin yhteiskunnan lamauttamiseen ei tarvita pahaa tahtoa. Riittää, että liian moni asia on riippuvainen repaleisesta pilven kaistaleesta tai nukkavierusta verkkokytkimestä.

Torstain ja perjantain aikana koettu Microsoftin jätti­häiriö mykisti sähköpostit ja viestintäkanavat ympäri maailmaa. Yhteiskunta meni hetkeksi rikki. Kunnissa, kouluissa ja yrityksissä ympäri maailmaa asiat lakkasivat osittain toimimasta. Vika osui niin pörssimeklareihin Japanissa kuin korvakipuiselle lapselleen lääkäriaikaa varaaviin vanhempiin Lontoossa. Monesti viestintävälineeksi tarjottiin totutun järjestelmän sijaan perinteistä kännykkää ja kaikki me tiedämme, mitä siitä seuraa. Siitä seuraa veret seisauttava puhelinpalvelun jonokaaos.

Vain tunteja Microsoftin ongelmien ilmaantumisesta Yhdysvaltain lennonjohdon tietoliikenneverkon verkkolaitteet ylikuormittuivat ja pakottivat maan sulkemaan ilmatilansa ennennäkemättömällä tavalla. Aiempaa on käytännössä koettu vain syyskuun 2001 terrori-iskujen seurauksena.

Kyseessä on kaksi täysin erilaista järjestelmää ja kaksi täysin erilaista vikaa, mutta yhtä kaikki kyse on tietotekniikasta ja taustalla sama tekijä eli raha.

Tehokkuus ajoi varmuuden ohi

Sekä pilvipalveluiden keskittymisen että perusinfrastruktuurin rapautumisen taustalla on lopulta kysymys rahankäytöstä.

Yritykset ja julkishallinto ovat ulkoistaneet tietotyönsä muutaman teknologiajätin pilveen, koska omien palvelinten ja varajärjestelmien ylläpito on kallista ja työlästä.

Mittakaavaedut ovat kiistattomat niin kauan, kun hommat sujuvat. Kun järjestelmät pysähtyvät ja selviää, ettei riittävää varasuunnitelmaa ole, koko homma menee sekaisin.

Toisessa ääripäässä näkyy julkisen talouden suomalaisesta tieverkostostakin tuttu synti, korjausvelka.

Yhdysvaltain lennonjohdon tietoliikenneverkon vikaantuminen näytti kehittyneelle maailmalle sen, mitä tapahtuu, kun kriittistä perusinfraa tekohengitetään vuosikymmeniä.

Miljardien peruskorjauksia on liian helppo lykätä seuraavalle budjettikaudelle.

Kun bitti menee poikittain, alkaa rahaa palaa

Tietoliikennehäiriöistä puhutaan usein teknisinä kömmähdyksinä, mutta niiden lasku lankeaa suoraan reaalitalouteen eli käytännössä kuluttajille ja veronmaksajille.

Yhdysvalloissa perjantain ilmatilan sulun takia peruuntui yli 6 600 lentoa. Sulku pysäytti myös Atlantin ylittävän liikenteen Eurooppaan.

Lentoyhtiöille, rahtifirmoille, vakuutusyhtiöille ja matkustajille syntyi hetkessä satojen miljoonien eurojen ylimääräinen kulu.

Samaan aikaan Microsoftin lähes vuorokauden kestänyt katko sotki työt ympäri maailmaa.

Kun työkalut katoavat, asiakaspalvelut ruuhkautuvat, toimitukset viivästyvät ja töiden tekeminen häiriintyy on IT-häiriöstä tullut iso taloudellinen tappio.

Vaihtoehtoja ei ole

Jälkiviisaana on tietysti helppo vaatia, että yritysten ja yhteiskuntien pitäisi hajauttaa järjestelmiään ja vaalia infraansa paremmin. Se on kuitenkin lähes mahdotonta.

Globaalissa yritystietotekniikassa ja kriittisissä viestintäverkoissa todellisia vaihtoehtoja on tarjolla yksinkertaisesti aivan liian vähän. Markkina on keskittynyt muutamien jättien hallitsemaksi markkinaksi, koska globaalin pilvi-infran tai ilmailun tietoliikenneverkkojen rakentaminen vaatii tähtitieteellisiä pääomia ja suuren määrän tietoturvaosaamista.

Pankkimaailmassa opittiin finanssikriisin aikana tai jälkeen puhumaan laitoksista, jotka ovat ”too big to fail” eli liian suuria kaatumaan. Nyt olemme luoneet saman asetelman teknologiaan.

Vaikka suomalainen kunta tai pörssiyhtiö haluaisi vaihtaa palveluntarjoajaa, todellisia kilpailijoita on vain kourallinen ja ne painivat täsmälleen samojen rakenteellisten haavoittuvuuksien kanssa.

Vaikka syyllinen puuttuu, varoitus on todellinen

Tätä kirjoitettaessa sekä Microsoftin verkkoasetusvirheen että Yhdysvaltain ilmailuviranomaisten verkkokatkoksen todelliset taustatekijät ovat yhä hämärän peitossa.

Emme voi vielä varmasti tietää, mistä kaikki tarkalleen johtui, eikä ulkopuolista vaikuttamista voi sulkea sataprosenttisesti pois ennen lopullisten selvitysten valmistumista.

Juuri epävarmuus tekee tilanteesta paljastavan.

Vaikka viranomaisten ja yhtiöiden ensimmäiset arviot pitäisivät paikkansa, eikä tämänviikkoisen kaaoksen takana ole vihamielistä valtiota tai hakkeririkollisia, lopputulos on sama kuin maaliin osuneessa kyberiskussa.

Digitaalinen yhteiskunta on rakennettu toisiinsa limittyvien digitaalisten verkostojen varaan jopa liian tiukaksi kudelmaksi, jos yhden IT-insinöörin näppäilyvirhe tai ikääntynyt verkkokomponentti riittää pysäyttämään arjen ympäri maailmaa.

Kyse on yhteiskuntien toimintakyvystä ja trendikkäästi huoltovarmuudesta. Taas kerran vaatimukseksi nousee EU:n digitaalisen omavaraisuuden rakentaminen. Siihenkin rahan löytäminen vaikuttaa liian vaikealta.