Analyysi: Verolistoille ovat nousseet maahanmuuttajat, ja siihen on selvät syyt

Siihen on selvät syyt, miksi 20 suuri­tuloisimman joukkoon nousi jo kolme ulkomaalais­taustaista, kirjoittaa talous­toimittaja Petteri Lindholm.

18:35

Suurimpia tuloja keränneiden ja isoimpia veroja maksaneiden listalle ovat nousseet uusina tulijoina maahanmuuttajat.

Kahdenkymmenen kärjessä on tänä vuonna jo kolme ulkomaalaista: iranilainen Saber Kordestanchi (sijalla 3.), hollantilainen Rob Blaauwgeers (6.) ja yhdysvaltalainen Zach Shelby (11.).

Startup-slangissa heitä kutsutaan foundereiksi eli perustajiksi. Kolmikko on siis rikastunut perustamillaan yhtiöillä.

Yhdysvalloissa ulkomaalaiset ovat korostuneet jo pitkään yritysten perustajissa. Maahanmuuttajat ovat perustajina yli puolessa ”yksisarvisista” eli yli miljardin arvoon nousseissa kasvuyhtiöissä.

Suomessa maahanmuuttajat ovat näkyneet tulokärjessä vasta joitakin vuosia.

Esimerkiksi diagnostiikkayrityksen myynyt venäläinen Maria Severina nousi 2018 ensimmäisten joukossa suurituloisten sijalla 5. Kordestanchi taas kipusi jo muutama vuosi sitten verolistan sijalle 11.

Kehitykseen on selvät syyt.

Miksi ulkomaalaiset nousevat tulolistoille?

Ensinnäkin kasvuyhtiöiden kenttä on kasvanut isoksi ja startupeista omistustaan myyvät ovat nousseet verolistojen vakiokasvoiksi.

Samalla nousevat ulkomaalaiset, koska heitä on kasvuyhtiöissä nykyään hyvin paljon.

Suomen startup-yhteisön lukujen mukaan jo noin viidennes startupien henkilöstöstä on ulkomaalaistaustaisia. Osuus on karkeasti tuplaantunut 2010-luvun alkuvuosista.

Maailmanvalloitukseen tähtäävät startupit eivät pelkää englannin kieltä. Ne omaksuvat ulkomaalaiset mutkattomasti mukaan tiimeihinsä samalla, kun perinteisissä yrityksissä vaatimus suomen osaamisesta korostuu yhä.

Tämä on reitti, jota pitkin ulkomaalaiset päätyvät myös yritysten perustajiksi: ensin töihin muihin startupeihin, sitten perustajaksi omaan yhtiöön.

Toiseksi ulkomaalaiset päätyvät yritysten perustajiksi – ja verolistoille – yliopistojen kautta.

Esimerkiksi kvanttitietokoneiden jäähdyttimiä valmistavan Blueforsin Rob Blaauwgeers tuli Suomeen ensin tutkijaksi Aalto-yliopistoon. Kehitystyö yliopistolla johti innovaatioihin ja hiljattain yksisarviseksi nousseen yrityksen perustamiseen.

Ohjelmistoyhtiö Hostawayn perustajiin kuuluva Kordestanchi puolestaan tuli Suomeen ensin maisteriopintoihin, josta hän hyppäsi ensin teknologiayhtiö Kioskediin ja myöhemmin yrittäjäksi. Yhdysvaltalainen Shelby tuli Suomeen aluperin Oulun yliopistoon.

Kehitystä on luultavasti vauhdittanut se, että yliopistot ovat tiivistäneet yhteistyötä yritysmaailman kanssa. Yrityshautomoja löytyy nykyään useista yliopistoista.

Kiristykset voivat vähentää maahanmuuttoa

Useissa kasvuyhtiöissä on perustajina maahanmuuttajia, vaikka monet heistä eivät ole näkyneet verolistoilla.

Esimerkiksi kvanttitietokoneyhtiö IQM:n perustajien joukosta löytyy saksalainen Jan Goetz ja malesialainen Kuan Yen Tan, avaruustekniikkayhtiö Iceyen perustajista taas puolainen Rafal Modrzewski. Vastaavia esimerkkejä riittää.

Tämä ennakoi sitä, että vero- ja tulolistoilla nähdään jatkossa lisää maahanmuuttajia, kun omistajat aikanaan myyvät omistuksiaan.

Näiden kehityskulkujen yllä on myös varjoja.

Esimerkiksi tulokärjen Saber Kordestanchi arvioi Ylelle, että maahanmuuttopolitiikan kiristykset voivat vähentää jatkossa uusien osaajien tuloa Suomeen. Kiristykset näkyvät nopeasti tulijoiden määrässä, osoitetaan myös tutkimuksessa, joka selvittää OECD-maihin kohdistuvaa maahanmuuttoa.

Ainakin lyhyellä tähtäimellä maahanmuuttajien tuloa voi vähentää myös työmarkkinan heikko veto.

Sama vaikutus voi tulla siitä, että EU:n ulkopuolelta tulevat joutuvat nykyään maksamaan korkeakoulututkinnoista.

Sillä saralla parannettavaa riittäisi muutoinkin. Nyt jopa puolet tutkinnon suorittaneista on lähtenyt maasta kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Ainakin anekdoottien mukaan iso syy on se, että töitä ei löydy.

Kuinka monta tulevaa yrittäjää siinä menetetään?

Ulkomaalaiset ovat listoilla jäädäkseen

Iso kuva näyttää kuitenkin siltä, että maahanmuuttajat ovat tulleet verolistoille jäädäkseen.

Kasvuyhtiöiden saralla käynnissä on voimakas positiivinen kierre. Startupien perustajat rikastuvat ja sijoittavat rahojaan ja osaamistaan seuraavan polven yhtiöihin.

Tämä enteilee Suomeen uusia ja taas uusia menestystarinoita. Alkuvaiheen kasvuyhtiöille riittää nykyään Suomessa rahoitusta ja raskaan sarjan neuvonantajia.

Lasikattoja rikkovat maahanmuuttajat voivat rohkaista entistä useampia ryhtymään yrittäjiksi. Tätä toivoo esimerkiksi tulokärjen Kordestanchi.

Scaleupeissa, eli nopeasti kasvavissa, aikuiseksi ehtineissä kasvuyhtiöissä, ulkomaalaistaustaisia on Suomen startup-yhteisön lukujen mukaan jo jopa noin kolmannes kaikista työntekijöistä.

On hyvin todennäköistä, että osa tästä joukosta nähdään tulevaisuuden verolistoilla.