Analyysi: Itärajan lisäksi Suomi vartioi toistakin Euroopan kriittistä rintamaa

TUKHOLMA Lisää jäänmurtajia Eurooppaan, ratayhteyksiä Ruotsista Suomeen, merenalainen tietoliikennekaapeli Euroopasta Grönlantiin ja oma satelliittijärjestelmä.

Muun muassa näillä keinoilla EU aikoo pitää huolta arktisen alueen turvallisuudesta. Suuntaviivat löytyvät EU-komission tiistaina julkaisemasta EU:n uudesta arktisesta strategiasta.

Venäjä rakentaa sotilaallista läsnäoloaan arktisella alueella, ja se vaikuttaa koko Eurooppaan, sanoi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tiedotustilaisuudessa.

– Kun näemme, ettei alueellista koskemattomuutta ja alueen vakautta ylläpitäneitä sääntöjä voida enää pitää itsestäänselvyytenä, meidän on toimittava ja muutettava strategista lähestymistapaamme, von der Leyen sanoi.

Paperi on kipeästi kaivattu päivitys Euroopan pohjoisiin suunnitelmiin. Edellinen EU:n arktinen strategia julkaistiin viisi vuotta sitten eli puoli vuotta ennen kuin Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan.

Tuolloin otsikko kuului ”EU:n vahvempi sitoutuminen rauhanomaiseen, kestävään ja vauraaseen arktiseen alueeseen”.

Tällä kertaa rauhanrakentaminen ei ole enää keskiössä. Nyt varustaudutaan uuteen maailmanjärjestykseen.

Jäänmurtajia Euroopalle ja ratauudistuksia Pohjois-Suomeen

Suomella on paljon annettavaa ja saatavaa arktisessa yhteistyössä.

EU:ssa on vain kolme arktista maata, ja Suomi kuuluu niihin Ruotsin ja Tanskan ohella. Se tekee Suomesta olennaisen toimijan strategisesti kriittisellä alueella.

Muut arktisen alueen maat ovat Venäjää lukuun ottamatta EU:n läheisiä kumppaneja. Tosin Yhdysvaltain kanssa arktinen yhteishenki on viime vuosina rakoillut presidentti Donald Trumpin Grönlanti-puheiden vuoksi.

Tämä näkyy myös uudessa strategiassa. Tekstissä Yhdysvallat mainitaan vain muutaman kerran, kun taas kumppanuudesta Kanadan kanssa puhutaan pitkin matkaa.

Strategian ensisijaisissa tavoitteissa mainitaan Suomen kannalta kiinnostavia asioita, kuten Euroopan jäänmurtajakapasiteetin kasvattaminen.

Komission mukaan EU:ssa on syytä kartoittaa, millainen tarve unionissa on uusien jäänmurtajien hankkimiselle. Samalla tulisi harkita, voisivatko murtajat olla EU-maiden yhteisiä.

EU:n yhteiset jäänmurtajat olivat vasta esillä pääministeri Petteri Orpon (kok.) isännöimässä Rovaniemen arktisessa huippukokouksessa syyskuussa. Suomi on alan johtava toimija, ja rakentaisi murtajat mielellään.

Lisäksi uudessa strategiassa linjataan Norjan, Ruotsin ja Suomen ratayhteyksien tärkeydestä.

Esiin nostetaan muun muassa ratahanke, jossa tarkoitus on rakentaa eurooppalaisen raideleveyden mukainen yhteys Haaparannalta Tornioon ja sieltä Kemiin. Erikseen mainitaan yhteys Oulusta ja Luulajaan.

Arktiset maat voivat auttaa Eurooppaa omilleen

EU:n strategia alleviivaa osaltaan käännettä, joka on ollut pitkään selvä arktisella alueella asuville ja sen kehitystä seuraaville.

Pohjoinen on ollut paikka, josta harva näkyvä poliitikko on ollut kovin kiinnostunut. Nyt vakavissakin keskusteluissa puhutaan mahdollisesta sodasta Arktiksella.

Syynä on ennen kaikkea Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, ja sen mahdollinen laajentuminen. Epävakautta on lisännyt Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uhittelu Grönlannin valtaamisella.

Samalla Eurooppa pyristelee irti Kiina-riippuvuudestaan.

Pohjoinen onkin EU:lle tärkeä paitsi alueellisesti myös arktisten maiden osaamisen ja resurssien kannalta. Trumpin himoitsemien Grönlannin kaivannaisten ohella kriittisiä raaka-aineita on Suomen ja Ruotsin kaivoksissa.

EU haluaa omilleen myös suhteessa Yhdysvaltoihin. Tämä näkyy suunnitelmassa kehittää omaa satelliittikapasiteettia vastauksena Elon Muskin Starlinkeille.

Pohjoisilla mailla on tässäkin annettavaa. Sekä Ruotsi että Norja rakentavat asemaa, josta voisi laukaista satelliitteja kiertoradalle.

Samalla muutokset Arktiksella vaikuttavat koko Eurooppaan. Ilmastomuutos ravisuttaa pohjoista luontoa ja muovaa maantiedettä. Merireittien sulamisella on merkitystä sekä kaupan- että sodankäynnissä.

Arktinen alue lämpenee nopeammin kuin muut Eurooppa, ja lämpenemisen seuraukset näkyvät myös etelässä.

Maailmanpoliittisesti arktinen alue ei ole enää erityinen

EU:n arktinen kumppanimaa Britannia totesi viime viikolla, että niin kutsutun arktisen poikkeuksellisuuden aika on ohi. Linjaus sisältyi Britannian omaan päivitettyyn arktiseen strategiaan.

Poikkeuksellisuuden ytimen tiivisti Norjan aikoinaan esittelemä iskulause, joka kääntyy huonosti suomeksi. Se tarkoittaa, että korkealla pohjoisessa jännitteet ovat matalia.

Englanninkielinen versio ”High North, low tensions” on ollut laajasti tutkijoiden ja poliitikkojen käytössä, kun on kuvattu arktisen alueen tunnelmaa ja roolia maailmanpolitiikassa.

Jo useamman vuoden ajan on ollut selvää, ettei lause enää päde.

Nyt myös EU on laittanut asiasta mustaa valkoiselle. Seuraavaksi odotellaan tekoja. Mitkä arktiset hankkeet lopulta toteutuvat, tiedetään vasta myöhemmin.

Alueen asukkailla ja alkuperäiskansoilla on infrastruktuuri- ja kaivoshankkeista omat mielipiteensä.

Suomen sijainnin ja suomalaisen osaamisen kannalta keskeistä on, että pohjoisen asiat otetaan EU:ssa tosissaan.