Analyysi: Finnairilla riittää nyt rohkeutta palauttaa lennot maakuntiin

Finnair aloittaa vuosien tauon jälkeen kaupalliset lennot viidelle maakunta­kentälle. Se voi viimein olla myös kannattavaa, kirjoittaa toimittaja Jari Tanskanen.

18:01

Lentoyhtiö Finnair ilmoitti tänään rohkeasta päätöksestä: se aikoo aloittaa kaupalliset reitit, joilla turvataan lentojen jatkuminen moneen maakuntaan.

Helsinki-Vantaalta pääsee lentämään Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan helmikuun 2028 jälkeen, kun valtion nykyiset ostolentosopimukset päättyvät.

Sen sijaan Finnair ei suunnittele kaupallisten lentojen palauttamista Poriin tai Savonlinnaan.

Yhtiö on kertonut, että kotimaanreiteillä kysyntä on kasvanut ja lennot ovat kannattavampia. Kyse on liikematkustuksen lisääntymisestä.

Finnairilla riittää nyt kykyä palauttaa kaupalliset lennot viidelle kentälle, sillä myös yhtiön oma tilanne on kohentunut. Vahvempi kassa mahdollistaa vähemmän tuottavien reittien avaamisen. Finnair tekee tänä vuonna tuloksen, joka on paras pitkään aikaan.

Lentojen kannattavuutta parantaa se, että keskipäivän molemmin puolin lennettävistä vuoroista monet tulevat olemaan kolmiolentoja, jolloin sama kone käy ainakin kahdella kentällä. Päivälennot olivat jo ennen koronaa heikoimmin kannattavia.

Maakuntien päävientialat ovat teknologiateollisuus, metsäteollisuus ja kemianteollisuus.

Näiden alojen vienti on kääntynyt kasvuun parin hiljaisemman vuoden jälkeen, ja se näkyy myös matkustajamäärien kasvuna. Silti ostolentojen täyttöasteet ovat vielä tällä hetkellä selvästi alhaisemmat kuin muilla kotimaanreiteillä.

Valtio pelasti kentät

Ostiko valtio lentoja viime vuodet turhaan? Ei.

Koronan aikaan kotimaan lentomatkustus romahti ja Finnairin kassa oli tyhjä. Valtio ryhtyi tukemaan lentoja vuodesta 2021 väliaikaisilla päätöksillä.

Tänä vuonna valtio ostaa maakuntalentoja noin 20 miljoonalla eurolla.

Jos valtio ei olisi tuolloin rientänyt hätiin, kaupallisten lentojen aloittaminen nyt olisi todennäköisesti mahdotonta.

Suomessa olisi suljettu useita kenttiä, kun säännöllisiä reittilentoja ei ole.

Näin on käynyt esimerkiksi Varkauden kentälle Joroisissa, jonne lennot loppuvat vuonna 2016. Kenttä toimii nykyisin valvomattomana lentopaikkana, jonne voi lentää pienkoneilla hyvällä säällä.

Reittiliikenteen palauttaminen Joroisiin vaatisi suuria investointeja lennonvarmistukseen, turvatarkastukseen, pelastuspalveluun ja talvikunnossapitoon.

Porin ja Savonlinnan etsittävä lentoyhtiö jatkamaan lentoja

Ostolentoihin matkustajaa kohti käytetty tuki on pienentynyt muilla kentillä, paitsi Porissa ja Savonlinnassa.

Porissa ja Savonlinnassa pitää pohtia, miten lentoja voi korvata esimerkiksi busseilla, takseilla tai junilla, kun nykyiset ostoliikennesopimukset päättyvät vuonna 2028.

Kaupungit voivat myös jatkaa tappiollisten lentojen rahoitusta ja toivoa, että muitakin maksajia löytyy. Toistaiseksi maakunnissa on suhtauduttu asiaan nihkeästi.

Keväällä valittava uusi hallitus voi päättää ostolentojen jatkamisesta vuoden 2028 jälkeenkin.

Tällöin voisi käyttää Savonlinnan nykyistä mallia, jossa valtio ja kunnat jakavat kustannukset puoliksi, eli kumpikin maksaa vuodessa noin miljoona euroa.

Parempi vaihtoehto olisi löytää sopivan pienillä koneilla operoiva lentoyhtiö, jolloin vähäisilläkin matkustajamäärillä lennot olisivat kannattavia. Tällaiseen liikenteeseen soveltuisivat 10–30-paikkaiset sähköhybridikoneet, mutta ensimmäiset aloittavat kaupalliset lennot vasta 2030-luvun alkupuolella.

Porissa päätetään samalla Suomen Ilmailuopiston säilymisestä, sillä lentokoulutus tarvitsee lennonjohtopalveluita ja toimivaa lentoasemaa. Jos reittilennot loppuvat, Finavia ei halua enää ylläpitää Porin lentoasemaa.