LONTOO Jo hetken aikaa näytti siltä, että Britannia ja EU palaavat yhteiselle polulle ilman kitkaa. Vanhat epäluulot ja katkeruudet nousivat kuitenkin nopeasti pintaan EU:n ja Britannian huippukokouksessa.

Pääministeri Andy Burnhamin kasvoilta paistoi vaivautunut epävarmuus, kun hän asteli kohti EU:n neuvotteluhuonetta Euroopan komission presidentin Ursula von der Leyenin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan António Costan välissä kuin uhrilammas.

Siellä Burnham sopi Britannian merkittävimmästä askeleesta kohti EU:ta sitten brexitin.

Burnham on laittanut poliittisen suosionsa ja jopa seuraavien parlamenttivaalien voiton peliin EU-lähentymisen puolesta. Hän on tuominnut brexitin suureksi virheeksi ja on valmis viemään Britannian takaisin jopa täysjäseneksi, jos kansa niin tahtoo.

Burnham haki Brysselistä briteille konkreettista helpotusta elinkustannuksiin. Kun elintarvikekaupan esteet kaatuvat ja maataloustuotteiden vienti helpottuu, talous piristyy ja ruoka halpenee. Siksi Burnham osoittikin sanansa tiedotustilaisuudessa juuri briteille. Sähkön ja ruoan hinta kääntyy laskuun, hän lupasi.

Vaikka yli puolet briteistä katuu EU-eroa ja haluaisi palata unioniin, lähentyminen on pääministerille silti yhä valtava riski. Brysselissä nimittäin kävi heti selväksi, kumpi osapuoli määrää tahdin.

Brittimedia totesi EU:n olevan entisellään: tutun periksiantamaton. Sopimus syntyy joko kaikesta tai ei mistään.

Niinpä brittiläisten tuoremakkaroiden ja siemenperunoiden vienti EU-maihin sekä EU-nuorten pääsy työnhakuun Lontooseen uhkasivat jumiutua riitaan Britannian yliopistojen lukukausimaksuista.

EU vaatii, että sen kansalaisille taataan samat lukukausimaksut kuin briteille. Nykyisin EU-opiskelijat maksavat jopa nelinkertaisia summia. Britannian rahapulassa painiskeleville yliopistoille ulkomaalaisopiskelijat ovat kuitenkin elintärkeä tulonlähde.

Britannia tarjosi kompromissina tuntuvaa alennusta, jossa EU-opiskelijat maksaisivat vain muutaman tuhannen euron lisän brittien reilun kymmenentuhannen euron lukuvuosimaksuun.

Bryssel ei taipunut. Lopulta osapuolet sopivat, että lukukausimaksuista päätetään puolen vuoden kuluessa.

Tämä herättää kysymyksen: miksi nuorten yliopistomaksut ovat EU:lle kynnyskysymys sopimuksessa, joka muuten vauhdittaa ruokakauppaa, yhdistää päästökauppaa ja avaa rajoja nuorille?

Britanniassa epäillään, että unionia ohjaa yhä halu näyttää, että Britannian on nöyrryttävä ja hyväksyttävä EU:n säännöt.

Bryssel on jo tehnyt selväksi, että Britannia ei saa enää brexitiä edeltäneitä jäsenmaksualennuksia tai muita erivapauksia, jos se hakeutuu täysjäseneksi tulevaisuudessa.

Kaksi henkilöä tervehtii toisiaan poskisuudelmalla sisätiloissa, taustalla näkyy epätarkkoja muotoja.
Britannian pääministeri Andy Burnham tervehti Ursula von der Brysselissä 20.11.2026. Kuva: Yves Herman / AFP

Juuri tällainen asetelma kääntää britit EU:ta vastaan. Mielipidetiedustelun mukaan vain kolmannes briteistä kannattaa paluuta Euroopan unionin jäseneksi, jos Britannia ei saa jäsenmaksualennusta tai jos sen täytyy liittyä euroon.

Siksi sopimus sataa myös brexit-leirin laariin. EU-kriitikot kokoavat jo rivejään ja varoittavat ”vanhojen huonojen aikojen” paluusta. Sen mukaan Britannia kantaisi kassikaupalla rahaa Brysseliin ja toisi tuliaisina kotiin liudan uusia, velvoittavia EU-lakeja ilman äänivaltaa.

Osana nyt syntynyttä sopimusta Britannia hyväksyi elintarvikeviennin rajatarkastusten poiston, joka hyödyttää sen maanviljelijöitä. Samalla se sitoutui noudattamaan unionin maatalouslainsäädäntöä – ilman vaikutusvaltaa sen sisältöön. Brexitin puolustajat muistuttavat myös, että Britannian talous kasvaa nyt nopeammin kuin EU-aikana keskimäärin.

Hallitus taas vetoaa siihen, että uusi sopimus kasvattaa Britannian taloutta 0,4 prosenttia. Luku kuulostaa pieneltä, mutta tarkoittaa miljardeja puntia ja lukuisia yrityksiä sekä työpaikkoja. Ne tulevat tarpeeseen, koska Britannian budjettivastuuviraston mukaan brexit leikkasi maan bruttokansantuotetta pitkällä aikavälillä neljä prosenttia. Britannian maatalousvienti EU:hun laski neljänneksen brexitin takia.

Sopimuksen tuoma näkyvin muutos arjessa koskee nuorisoa. Tulevaisuudessa joka vuosi satatuhatta 18–31-vuotiasta EU-nuorta pääsee Britanniaan töihin, opiskelemaan tai matkustelemaan, ja brittinuoret saavat vastaavan oikeuden EU-maihin. Esimerkiksi suomalaisnuoret eivät ole päässeet Britanniaan edes au paireiksi tai vapaaehtoistyöhön edelliseen kuuteen vuoteen.

Paluuta brexitiä edeltävään aikaan sopimus ei silti tarkoita. Nuorten määrää rajoitetaan kiintiöllä, oleskelu on rajattu kolmeen vuoteen eikä se tuo oikeutta sosiaalitukiin.

Selvää on, että tänään allekirjoitettu sopimus on vasta alkusoittoa. Burnhamin hallitus haluaa suhteelta enemmän. Britannian seuraavista parlamenttivaaleista voikin veikata tulevan vaalit maan EU-suhteesta.

Myös Brysselissä tiedetään, kuinka hauras sopu on. Siksi EU vaati sopimukseen niin sanotun Farage-pykälän. Jos Britanniaan johtoon nousee seuraavaksi brexitin arkkitehti, laitaoikeistojohtaja Nigel Farage ja hän päättäisi perua nyt solmitun sopimuksen, Britannia joutuu maksamaan jäsenmaille perumisesta aiheutuvat kulut.

EU siis päästi Britannian takaisin eteiseen – mutta varmisti, että oven paiskaaminen kiinni tulee tällä kertaa kalliiksi.

Näin Britannian-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley ja EU-kirjeenvaihtaja Elli Hiilamo kommentoivat sopimusta:

Source: Yle · Kirsi Crowley

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira