Järjestelmä ei kuulosta täysin vedenpitävältä. Maallikko voisi kysyä, mitä merkitystä on lailla, jos sitä ei voi valvoa, kirjoittaa toimittaja Armi Auvinen.

Koodilukollisia avainbokseja seinässä.
Uudella lailla on mahdollisesti vain vähän vaikutusta Rovaniemellä, jossa lyhytvuokraus on hyvin sesonkiluonteista eli kestää alle lain salliman 90 vuorokautta. Kuva: Juuso Stoor / Yle

18:47

Ovatko matkailun villin lyhytvuokrausbisneksen rahapäivät ohi?

Todennäköisesti eivät, vaikka eduskunta hyväksyi keskiviikkona rakentamislain muutoksen, johon sisältyivät myös uudet lyhytvuokrausta koskevat säännökset.

Jotain muuttuu silti.

Ennen lakimuutosta Suomessa ei edes ollut lakisääteistä määritelmää lyhytvuokraukselle. Nyt lyhytvuokraus määritellään uudessa laissa kalustetun asunnon vuokraamiseksi maksua vastaan alle 28 päiväksi kerrallaan.

Laki ei koske lainkaan heitä, jotka itse asuvat asunnossa ja vuokraavat esimerkiksi vierashuonettaan matkailijoille tai vaikka koko asuntoa lomansa ajaksi.

Sen sijaan laki koskee heitä, jotka omistavat esimerkiksi sijoitusasunnon, jota vuokrataan läpi vuoden jollakin lyhytvuokrausalustalla, kuten Airbnb-sivustolla.

Ongelmakaupunki Rovaniemi

Kovinkaan monessa suomalaiskaupungissa asuntojen lyhytvuokraus ei ole ongelma.

Toisin on koettu matkailukaupunki Rovaniemellä. Opiskelijoilla on haasteita löytää kohtuuhintaisia asuntoja, ja jopa korkeakoulun lukuvuosiaikataulua on jouduttu muuttamaan, koska asunnot katoavat alta viimeistään joulun aikaan.

Rovaniemen kaupunki ja lyhytvuokrauksen siellä tuomat haasteet mainitaan lakiluonnoksessa peräti 13 kertaa.

Esimerkkejä ongelmatilanteista on käsitelty paljon myös mediassa.

Vain vähän vaikutusta sesonkivuokraukseen

Uuden lain mukaan sijoitusasunnon lyhytvuokraaminen voidaan sallia vuodessa 90 päivän ajaksi. Kunta voi myös sallia rakennusjärjestyksessään lyhytvuokrauksen 180 päivänä vuodessa.

Rovaniemellä tällaisella rajoituksella voi olla vain vähän vaikutusta kokonaistilanteeseen.

Esimerkiksi lyhytaikaisen majoituksen tilastoihin ja analytiikkaan erikoistuneen Airdna-sivuston tilastojen mukaan vain noin 14 prosenttia listatuista asunnoista on Rovaniemellä tarjolla lyhytvuokraukseen yli kuusi kuukautta vuodessa tai läpi vuoden.

Nyt kun laki käytännössä sallii sesonkivuokrauksen, turistien ramppaaminen kerrostalojen rappukäytävissä ei uuden lain myötä ainakaan lopu.

Päinvastoin, se voi jopa lisääntyä.

Keskustan lappilainen kansanedustaja Mika Riipi totesi aiemmin Ylelle, että uusi laki vie Rovaniemeltä aseet hillitä lyhytvuokrausta. Muualla maassa vuokrausta taas rajoitetaan tarpeettomasti, Riipi sanoi Ylen haastattelussa.

Rovaniemellä suurin osa asunnoista on tarjolla vain kuumimman sesongin ajan joulu–tammikuussa. Laissa määritelty 90 päivän tai jopa 180 päivän maksimi ei asiaa siltä kantilta muuta.

Eikä kolmenkaan kuukauden aikamääre ole kiveen hakattu.

Jos vuorokausiraja ylittyy, se ei välttämättä silti tarkoita edes kitkerää kirjettä rakennusvalvonnasta. Lain mukaan tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti.

Mielenosoittajia lyhytvuokrausta vastaan ja puolesta Rovaniemen Lordinaukiolla 2.2.2026.
Jatkossa lyhytvuokraus on asemakaavoista ja rakennusluvista huolimatta sallittua 90–180 päivänä vuodessa ilman käyttötarkoituksen muutoslupaa. Kuva lyhytvuokrausta vastustavien ja sitä kannattavien mielenosoituksesta viime talvelta. Kuva: Elina Ervasti / Yle

Jos kunta katsoo, että asunnon lyhytvuokraus on ongelma, asunnon omistajan täytyy hakea rakentamislain edellyttämää käyttötarkoituksen muutoslupaa.

Riippunee kunnasta ja tapauksesta, kuinka vaikeaa tai helppoa tällaisen muutoksen saaminen on.

Uhkasakkoja jaettu

Rovaniemen kaupunki on suitsinut kaupungin kasvavaa lyhytvuokrausta muun muassa asettamalla uhkasakkoja vuokrauksen lopettamiseksi, jos kaavassa sanotaan, että kiinteistö on tarkoitettu vakituiseen asumiseen, ei matkailumajoitukseen.

Erityistä närää ovat aiheuttaneet laittomiksi hotelleiksi tituleeratut kerrostalot, jotka ovat likimain täynnä lyhytvuokrausasuntoja.

Valvonnan vaikeus

Ongelmana on jo tähänkin asti ollut valvonta.

Millään taholla ei ole ollut tietoa, mitkä kaikki asunnot ovat matkailumajoituskäytössä ja kuinka suuren osan vuotta.

Tämä ongelma ei ratkea edes uuden lain myötä, koska siihen ei sisälly minkäänlaista lyhytvuokrauskohteiden rekisteröintivelvoitetta.

Asunnon haltijalla on toki velvollisuus pitää kirjanpitoa siitä, minä päivinä asunto on ollut lyhytvuokrauksessa. Kirjaukset on esitettävä kunnan rakennusvalvonnalle pyydettäessä.

Järjestelmä ei kuulosta täysin vedenpitävältä. Maallikko voisi kysyä, mitä merkitystä on lailla, jos sitä ei voi valvoa?

Jos sama velvollisuus olisi käytössä liikenteessä, pitäisimme itse kirjaa ajonopeuksista. Oma kirjanpito siitä, ajoiko satasta vai kuuttakymppiä, olisi näytettävä viranomaiselle sitä pyydettäessä.

Kymmenissä lakiesitykseen annetuissa lausunnoissa ehdotettiin rekisteröintivelvoitetta lyhytvuokrauskohteille. Tätä velvoitetta nyt hyväksytystä laista ei silti löydy.

Laista löytyy ympäristövaliokunnan ehdottama lausuma, jossa se edellyttää hallitukselta rekisteröintivelvollisuuden valmistelua niin, että velvollisuus olisi käytössä vuoden 2027 loppuun mennessä.

Olisi. Jos olisi.

Moinen velvoite pitää joka tapauksessa valmistella ja hyväksyä erikseen, ja sen tekee vasta seuraava hallitus.

Kirjoittaja on myös itse vuokrannut omaa asuntoaan matkailijoille.

Ylen tutkiva toimitus MOT teki ohjelman Rovaniemen Airbnb-ongelmista vuonna 2025:

Source: Yle · Armi Auvinen

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira