Ajamisen hinta | Kilometriverosta uusi avaus, joka kääntäisi verotuksen päälaelleen yhdessä yössä

Jokaiselta autolla ajetulta kilometriltä on perittävä vero ja yhdessä yössä.

Tällaista äkkiliikettä esittää odottamaton taho, yritysautoja ja leasingia järjestävä Secto Automotive.

”Kannattaisi reagoida nyt eikä silloin, kun autoveron tuotto valuu kohti nollaa. Silloin on liian myöhäistä ja ruvetaan hädässä tekemään jotain ratkaisuja, kun oikea aika olisi nyt”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Markus Vuolle.

Kilometriverosta on tehty tuoreeltaan useita esityksiä. Palvelualojen työnantajat eli Palta esitti viime viikolla ”käyttöpohjaista veroa”, joka tulisi ensi vuosikymmenellä.

Vuolteen mielestä vero voitaisiin ottaa käyttöön heti.

”Kalenterivuoden vaihde on tietenkin sellainen luonnollinen hetki, mutta ei sen tarvitse olla se.”

Suomen liikenteestä kerättävästä veropotista on hupenemassa karkeasti miljardi euroa. Liikenne sähköistyy. Polttoaineista ei saada entiseen tapaan verotuloja.

Jotain pitäisi tehdä. Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet esittivät lokakuun puolivälissä muun muassa ruuhkamaksuja.

Ratkaisua haetaan tyypillisesti kertaluontoisesta autoverosta ja vuosittaisesta ajoneuvoverosta.

Autoveron tuotto laskee, koska kauppa yskii ja sähköautoista sitä ei makseta. Automyyjät lobbaavat veron poistamista.

Siksi usein esitetään vuosittaisen ajoneuvoveron hienosäätöä. Tai sitten muutetaan koko järjestelmä.

Secto Automotiven esitys on seuraava:

Autovero poistetaan. Ajoneuvovero korvataan kilometriverolla. Vero porrastetaan käyttövoiman mukaan.

Sähkökuski maksaisi vähiten, 1,4 senttiä kilometriltä, ja dieselkuljettaja eniten, 2,5 senttiä kilometriltä. Bensakuski edustaisi keskitietä kahden sentin kilometrimaksulla.

Tämän päälle tulisi vielä sadan euron vuosittainen ”perusmaksu”.

Yhtiö olettaa, että suomalainen ajaa keskimäärin 14 000 kilometriä vuodessa. Tällöin sähköautoilija maksaisi 296 euroa, bensakuski 380 euroa ja dieselkuski 450 euroa vuodessa.

Esityksessä on piirteitä, joita on kuultu julkisuudessa aiemminkin.

Se toimisi kuin tuloverotus: ennakoidaan vuoden kilometrit, ja sitten auton vaihdossa tai katsastuksessa tarkistettaisiin toteuma. Tällöin ei tarvittaisi autojen reaaliaikaista seurantaa kuten satelliittipaikannusta.

Vuolteen mielestä veroa voisi porrastaa alueellisesti. Syrjäseudulla tai pakolliseen tarpeeseen voisi saada verovapaita tai kevyemmin verotettuja kilometrejä.

Malli voisi houkutella kikkailuun, kuten kirjojen siirtämiseen toiselle paikkakunnalle. Vuolle ei pidä riskiä merkittävänä.

Hän väittää, ettei valtio menettäisi rahaa. Nettovaikutus olisi kahtena ensimmäisenä vuotena muutamia miljoonia euroja miinuksella, mutta vuodesta 2029 alkaen positiivinen.

Polttoaineverotukseen esitys ei puutu.

Yhtiö ei tehnyt laskelmaa huvikseen, sillä se saisi taloudellista hyötyä. Sen mukaan uudistus esimerkiksi lisäisi uusien autojen myyntiä Suomessa noin 4 000 kappaleella ensimmäisenä vuonna.

”Totta kai kun autoja myydään enemmän, niin se on meidän liiketoimintaa ja siten on oma lehmäkin ojassa. Mutta siltikin näen, että tämä auttaa kaikkia. Autoveron tuotto sulaa käsiin, niin jotain on pakko testata.”

Mallissa on leasingfirmoja hyödyttävä yksityiskohta. Työsuhdeautojen arvonlisäverosta voisi vastedes vähentää puolet.

”Tykkään itse ajatuksesta, koska se voisi demokratisoida työsuhdeautoilua. Siitä tulisi kiinnostavampaa yrityksille, ja vähennysoikeuden myötä yhä useampi eri palkkaluokista voisi saada työsuhdeauton.”

Kilometriverosta voi tulla kevään eduskuntavaalien kiistakapula, koska moni taho on nyt sitä esittänyt.

Vuolteen mukaan venyvä keskustelu ”todennäköisesti lamauttaisi orastavaa kasvua”, kun autojen ostajat jäisivät odottamaan päätöksiä. Homma pitäisi hänestä rysäyttää nopeasti läpi.

Vuolle muistuttaa vuoden 2017 kohusta, kun silloinen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) väläytti autoveron poistoa, mutta perui nopeasti aikeensa.

”Verovalmistelu meni julkisuuteen ja aiheutti valtavan markkinahäiriön. Sellaisella on isoja vaikutuksia yrityksiin, niiden työntekijöihin ja ansaintaan.”