Vakuutusyhtiöt käyttävät hyväkseen aivovammojen puutteellista tutkimista, sanoo Aivovammaliiton toiminnanjohtaja

Puutteelliset tutkimukset ja lievän aivovamman pitkäaikaiset seuraukset aiheuttavat pitkiä vakuutusriitoja. Ylen MOT tutki lähes sata vakuutusriitaa aivovammoista.

– On käsittämätöntä, että Suomessa ei kuvanneta päätä heti onnettomuuden tapahduttua, kommentoi Aivovammaliiton toiminnanjohtaja Päivi Hakkarainen.

Jos vammautumisen alkuvaiheessa ei ole kirjattu tajuttomuuden kestoa, syvyyttä ja muistiaukon pituutta, vakuutusyhtiön lääkärit käyttävät tätä hyväkseen, hän kuvailee.

Osaa vammautuneista ihmisistä auttaisi se, että alkuvaiheen tutkimuksiin kuuluisi säännönmukaisesti pään kuvaaminen.

Tosin kaikki aivovauriot eivät näy heti.

– Sillä, että alkuvaiheen kirjaukset saataisiin kuntoon, pystyttäisiin vaikuttamaan paljon vakuutusyhtiöongelmiin, Hakkarainen korostaa.

Lisäksi ongelmana on se, että vakuutuslääkärit ovat usein samoja. Erityisesti Hakkarainen kritisoi neurologian ylilääkäri Jari Honkaniemen valtaa.

MOT:n jutun mukaan Honkaniemi on usein selittänyt vammautuneen työkyvyttömyyttä jollakin muulla syyllä kuin onnettomuudella, josta kiistassa on ollut kyse.

Honkaniemi ei halunnut antaa MOT:lle haastattelua, mutta totesi sähköpostitse, että hän on useissa antamissaan lausunnoissa todennut, että ihmisellä on aivovamma. Tällaiset tapaukset eivät johda oikeudenkäynteihin ja potilaat saavat korvaukset, jotka heille kuuluvat, Honkaniemi kirjoittaa.

Honkaniemi ei kommentoinut sitä, kuinka paljon hän on saanut urallaan palkkioita vakuutusyhtiöiltä.

Kansanedustajat vakuutusyhtiöiden hallintoneuvostoissa

Aivovammaliitto on ajanut muutosta lakiin, jotta todistustaakka korvausasiassa ei olisi niin vahvasti vammautuneella ihmisellä. Eduskunnassa asia ei ole Hakkaraisen mukaan herättänyt kiinnostusta.

Moni kansanedustaja istuu monella pallilla, esimerkiksi vakuutusyhtiöiden hallintoneuvostoissa.

– Tämä on sellainen vyyhti, jota olisi hyvä ravistella tässä yhteiskunnassa, Hakkarainen sanoo.

Miksi maksamme vakuutuksista, joilla ei ole mitään merkitystä, sitten kun jotain sattuu, hän kysyy.

Euroopassa monessa maassa on vakuutustaustainen terveydenhuoltojärjestelmä. Suomen järjestelmä on erilainen verrattuna moneen muuhun maahan.

– Ongelmat eivät sitten näyttäydy siellä samalla tavalla kuin Suomessa, Hakkarainen vertaa.

– Tällä hetkellä yhteiskunta maksaa tosi paljon sellaisia kustannuksia, jotka kuuluisivat vakuutusyhtiöiden maksettavaksi, hän muistuttaa.

”Syy-seuraussuhteen arviointia ei pitäisi antaa niin paljon vakuutuslääkärille”

Miten tästä voidaan edetä? Hoitavien lääkärien lausunnon painoarvoa olisi saatava nykyistä suuremmaksi, Hakkarainen aloittaa.

– Kun olemme jutelleet tästä vakuutusyhtiöiden kanssa, heillä on aina perusteena se, että vakuutuslääketiede on ihan erillinen lääketiede. Mutta eihän se voi ihan erillinen olla, hän painottaa.

Toki lainsäädännölliset asiat vaikuttavat vakuutuslääketieteeseen.

– Mutta eihän se voi lääketieteellisiä asioita muuttaa mihinkään.

Kyseessä on esimerkiksi se, onko ihminen työkyvytön.

– Vakuutuslääketieteen ei pitäisi arvioida niin voimakkaasti sitä, että mitä ihmiselle on tapahtunut ja mitä siitä on seurannut, Hakkarainen sanoo.

Syy-seuraussuhteen arviointia ei pitäisi antaa niin paljon vakuutuslääkärille, vaan hoitavalle lääkärille, joka tuntee ihmisen parhaiten, on Hakkaraisen näkemys asiasta.

Aivovammaliiton mukaan tilannetta parantaisi se, että vakuutusyhtiöiden käyttämille lääkäreille ei maksettaisi erillistä korvausta asiantuntijana toimimisesta, vaan työn tulisi kuulua lääkärin työhön hänen eettisten ohjeidensa ja periaatteidensa mukaisesti.

Aivovammat luokitellaan kolmiportaisella asteikolla lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi. Kansainvälisesti luokittelusta ollaan luopumassa.

Hakkarainen näkee, että Suomessakin kolmiportaisesta luokittelusta luopuminen olisi hyvä asia.

– Osalle vammautuneista jää merkittäviä oireita, vaikka heillä olisi todettu olevan lievä vamma.