Äiti kertoo lapsensa vähättelystä Tampereen transklinikalla: ”Ylilääkäri tokaisi, ettei penis tule toimimaan”

Miten sinä itsetyydytät? Ehkä oletkin lesbo?

Tällaisiin kysymyksiin 15-vuotias nuori joutui vastaamaan Tampereen yliopistollisen sairaalan transpoliklinikalla. Hän oli hakeutunut sinne sukupuoli-identiteetin arviointiin pari vuotta sitten.

Syntymässä tytöksi määritelty nuori kokee olevansa poika. Hän kokee, että auttamisen sijaan häntä arvioineet lääkärit ja psykologit pyrkivät pelottelemaan häntä sukupuolenkorjausprosessin haitoilla.

Nuori ei ole kokemuksensa kanssa yksin. Tampereen yliopiston sosiaalityön professori Joa Hiitola on tutkinut transnuorten kokemuksia sukupuoli-identiteetin tutkimusjaksosta sekä Helsingin että Tampereen arviointiyksiköissä.

Lähiaikoina julkaistavassa artikkelissaan Hiitola kuvaa, että sote-ammattilaisten toiminta voi nuorista tuntua tunkeilevalta ja yksityisyyttä loukkaavalta.

Nuorten sukupuoli-identiteetin tutkimuksia tehdään Helsingin ja Tampereen yliopistollisissa sairaaloissa. Tampereen transpoliklinikka nousi julkisuuteen aiemmin tänä vuonna, kun ryhmä transaktivisteja järjesti mielenosoituksen Helsinki Pride -kulkueen yhteydessä.

Yle halusi selvittää, onko arvostelussa perää. Tässä jutussa kokemuksistaan kertoo vastikään 18 vuotta täyttänyt nuori, joka oli Tampereen transklinikan asiakas 15–17-vuotiaana.

Emme käytä nuoren emmekä hänen äitinsä nimiä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Yle on tavannut molemmat ja nähnyt nuoren potilasasiakirjat.

Nuori ja äiti kokivat kohtelun ylimieliseksi

Kun nuori oli 7-vuotias, hän teki itsestään omakuvan. Paperille syntyi kuva viiksekkäästä nuoresta miehestä.

Syntymässä tytöksi määritelty mutta itsensä pojaksi kokeva nuori oli ensimmäisen transpoliklinikalla käynnin aikaan 15-vuotias. Hän koki käynnit Tampereen poliklinikalla ahdistaviksi.

– Kun pitää painostettuna puhua omista heikoimmista kohdista ja pahimmista epävarmuuksista, niin jo pelkästään se tilanne on minulle vaikea.

Transnuoren äiti kertoo videolla, miksi kohtelu Tampereen transpolilla tuntui nöyryyttävältä:

Varsinkin seksuaalisuutta koskevat kysymykset voivat sosiaalityön professori Joa Hiitolan mukaan tuntua vaikeilta.

– Arvioinnissa olevat nuoret ovat haavoittuvassa asemassa. He eivät uskalla olla vastaamatta kysymyksiin, vaikka ne tuntuisivat liian intiimeiltä.

Osana sukupuoli-identiteetin arviointia nuori ja hänen äitinsä tapasivat myös ylilääkäri Riittakerttu Kaltialan.

Äiti koki, ettei keskustelu ollut tasavertaista, vaan luennointia kaikesta, mikä voi mennä pieleen, jos nuorelle aloitetaan hormonihoito.

– Erityisen loukkaavalta tuntui, kun hän kysyi, ymmärränkö minä, että leikkauksia voidaan kyllä tehdä, mutta eihän se (penis) tule koskaan toimimaan.

Kovat odotukset voivat tuottaa pettymyksen

Nuorisopsykiatrian professori, ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala vastaa alaikäisten sukupuoli-identiteetin tutkimuksista TAYSissa. Hän ei kommentoi yksittäisiä asiakastapauksia, vaan puhuu yleisellä tasolla.

Kaltiala ymmärtää, että tutkimusjakso voi olla joillekin vaikea.

– Ihmisen kokemus on varmasti aina hänelle totta. Jos ihminen pettyy siihen, että asiat eivät menneet, kuten hän odotti ja vahvasti toivoi, niin on mahdollista, että koko kokemus tutkimusprosessista muodostuu epämiellyttäväksi.

Videolla ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala pohtii, mikä voi selittää sitä, että jotkut transnuoret kokevat, ettei heitä ole kuunneltu:

Kaltialan mukaan itsetyydytyksestä kysytään, koska seksuaalisen kehityksen arvioiminen on tärkeä osa-alue nuorisolääketieteellisissä kysymyksissä.

Näin on erityisesti sukupuoli-identiteetin pohdinnassa, jossa harkitaan seksuaalisuuteen vaikuttavia hoitoja. Sooloseksi on turvallinen tapa tutustua omaan seksuaalisuuteen.

– Arviointi on hiukan huterammalla pohjalla, jos nuorella ei ole vielä mitään ajatusta omasta seksuaalisuudestaan, ja hän haluaa tehdä päätöksiä, jotka saattavat vaikuttaa peruuttamattomalla tavalla seksuaalitoimintoihin.

Nuorilla voi olla kiire aloittaa hormonit

Suomessa alaikäisten sukupuoli-identiteetin arvioinnit aloitettiin vuonna 2011. Alkuvuosina arviointiin tuli 30–40 nuorta vuodessa. Kymmenessä vuodessa määrä nousi yli 250:een. Nyt nousu on taittunut ja alaikäisiä koskevia lähetteitä tulee noin 200 vuodessa.

Nuoruusiän kehitykseen kuuluu kiireellisyyden tuntu ja ehdottomuus monessa asiassa, ja se näkyy myös sukupuoli-identiteetin arviointiin tulevissa nuorissa.

– Nuoruusikäisistä suurin osa tutkimuksiin tulevista on varmoja, että he tarvitsevat fyysisiä sukupuoliominaisuuksia muokkaavia hoitoja, ja vain se voi auttaa heidän tilanteessaan, Kaltiala kuvailee.

Murrosikää elävät nuoret saattavat tuntea, että heidän kehonsa muuttuu sellaisen sukupuolen suuntaan, joka heille tuntuu väärältä. Siksi he haluavat hormonihoitoa kiireellisesti.

Terveydenhuollossa puolestaan ajatellaan, että ennen pysyviä muutoksia kehossa aiheuttavien hoitojen aloittamista yksilön kokonaiselämäntilanne ja identiteettikehitys sen osana on selvitettävä perusteellisesti.

Erilaisista näkökulmista johtuen nuori voi kokea kohtaamiset terveydenhuollossa jarruttamisena.

Videolla nuoren ajatuksia siitä, miltä tuntuu elää murrosikää väärässä sukupuolessa:

Pirkanmaalla toimiva sateenkaarijärjestö Sinuiksi ry tarjoaa sukupuoltaan pohtiville nuorille psykososiaalista tukea. Asiakkaat ovat kertoneet vaikeuksista tulla kohdatuksi oikein Tampereen transpolilla.

Sinuiksi ry:n toiminnanjohtaja Miia Koskela toivoo keskusteluyhteyden avaamista Tampereen transpolin kanssa.

– Ehkä yhtenä syynä tilanteen kiristymiseen on polarisoitunut keskustelukulttuuri ja vastakkainasettelu. Me toivoisimme enemmän sillan rakentamista ja yhteiseen hyvään pyrkimistä.

Tutkijat erimielisiä transtutkimuksista

Keväällä transaktivistit ja osa tutkijoista älähtivät Tampereen yliopiston tutkimuksesta, jonka kirjoittajina olivat muun muassa Sami-Matti Ruuska ja Riittakerttu Kaltiala.

Tutkimuksen mukaan sukupuoliahdistusta kokevien nuorten käynnit psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa eivät vähentyneet transhoitojen aloittamisen myötä. Käynnit saattoivat jopa lisääntyä.

Tutkimus herätti tuoreeltaan paljon kritiikkiä. Yksi sitä arvostelleista on psykiatrian apulaisprofessori Kale Edmiston Massachusettsin yliopistosta, Yhdysvalloista.

Edmiston on huolissaan siitä, että joitain Kaltialan tutkimuksia on Yhdysvalloissa käytetty perusteluina hoitokäytäntöjen muuttamisessa.

Uusi Juttu -median mukaan niitä on käytetty esimerkiksi perustelemaan lainsäädäntöä, joka vaatii aikuisilta potilailta pitkiä psykiatrisia arviointeja.

– Kaltialan tutkimustulokset ovat hyvin erilaisia kuin maailman muiden tutkimuslaitosten. Ne sattuvat sopimaan Yhdysvaltain tämänhetkisen hallinnon tarpeisiin, Kale Edmiston sanoo.

Sukupuoli-identiteetin tutkimusjakson aikana nuori matkusteli paljon. Tässä hänen matkakuviaan ja ajatuksiaan:

Kaltialan mielestä väite tutkimustulosten erilaisuudesta ei pidä paikkaansa. Hän pitää kritiikkiä asiattomana.

Kaltiala sanoo, että potilaiden tilanteet ovat keskenään hyvin erilaisia ja kompleksisia. Lisäksi asiakasmäärän moninkertaistuminen ja muuttuminen on tuonut tarpeen päivittää tutkimustietoa.

– Jos meillä joku toimintatapa yleistyy tosi paljon, niin yleensä se pyrkii laajenemaan alkuperäisten potilasjoukkojen ulkopuolelle. Jossain kohtaa tulee vastaan se hetki, että alkaa tulla myöskin vahinkoa tai huolenaiheita ja kuuluu tehdä lisätutkimusta, ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo.

Nuori päätti ostaa hormonit ulkomailta

Palataan vielä jutun alussa mainittuun nuoreen. Hän oli 17-vuotias sukupuoli-identiteetin arvioinnin päättyessä.

Terveydenhuollon loppuarvion mukaan hänen transidentiteetistään ei ole epäilystä. Hän ei kuitenkaan saanut hormonireseptiä.

– Kun menin huoneeseen, tuntui kuin olisin mennyt pakastimeen. Että on kylmä eikä ole hyvät oltavat, mutta täällä on pakko vaan hetken olla. Tiesin jo, että lopputulos on ei, nuori kuvailee viimeistä transpoliklinikkakäyntiään.

Nuori ja hänen äitinsä hakivat apua transihmisten hormonikorvaushoitoon erikoistuneelta ulkomaiselta verkkoklinikalta.

– Minulla oli vihdoin nähty ja kuultu olo. Kun minut ottaa vastaan joku, joka on samassa tilanteessa kuin minä, niin hän haluaa ihan tosissaan auttaa, nuori kuvailee.

EU:n alueella toimivan klinikan reseptillä hormonit saa ostettua suomalaisesta apteekista. Nuori on käyttänyt hormonigeeliä noin vuoden.

Hänen äitinsä kuvailee, että nuoresta on tullut seesteisempi ja avoimempi. Nuorelle itselleen hormonihoidon aloittaminen oli elämää muuttava kokemus.

– Musta tuntui, että löysin valon tunnelin päästä.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.

Ladataan lomaketta...