Kuusi ruisleipää paistuu uunissa. Laukaalainen Teemu Ahonen, 17, pyöräyttää ruistaikinasta lisää limppuja liinan alle kohoamaan tottunein ottein.

Ahonen leipoo sunnuntaipäivän aikana 50 ruisleipää 120 vuotta vanhalla hapanjuurella. Leipomiseen menee lähes koko päivä.

Hapanjuuri eli leivinjuuri on pelkästään jauhoista ja vedestä valmistettu elävä seos, jota käytetään leivän kohottamiseen teollisen hiivan sijaan. Se saa voimansa viljassa ja ilmassa luontaisesti esiintyvistä villihiivoista sekä maitohappobakteereista.

Leipuri säilyttää hapanjuuren huolellisesti leivonnan jälkeen vadin reunoihin kuivattuna kaapin päällä.

Nuori mies leipoo kotonaan joka toinen sunnuntai 30–50 leipää ja myy ne Jyväskylän ja Laukaan alueella 4H-yrittäjänä.

Leivät tekevät hyvin kauppansa.

– Suosio ei juurikaan yllättänyt. Se on edullinen ja hyvä leipä. Miksei sille olisi kysyntää?

Poika, jolla on myssy ja punainen essu, jakaa vadissa olevan ruisleipätaikinan osiin.
Ahosen vanhemmat tukevat poikansa yritystoimintaa, vaikka joutuvat välillä siivoamaan taikinajäämiä keittiöstä. Kuva: Titta Puurunen / Yle

Leivonnalla ansaitut rahat kuluvat Ahosen harrastuksiin, mopoiluun ja metallimusiikkiin. Nuori yrittäjä soittaa kitaraa bändissä ja ajaa kevarilla, joka vaatii jatkuvasti kunnostamista.

– Minulla on varmaan joku kirous, kun on pitänyt kahteen kalliiseen harrastukseen tykästyä, Ahonen kertoo virnistäen.

Ura sai alkunsa pipareista

Ahosen leipomisura alkoi jo alakoulussa pipareista, joita hän myi opettajille.

Isä vinkkasi yläkoulun aloittaneelle pojalleen perheen vanhasta leivinjuuresta, mistä innostus ruisleivän leipomiseen syntyi.

Ahosen isä perehdytti poikansa ruisleivän leipomisen saloihin.

– En ollut aikaisemmin nähnyt ruisleivän leipomista, mutta aika äkkiä se selkeni, kun iskä alkoi opettaa.

Toiminta laajeni lukion alussa, kun Ahonen alkoi markkinoida leipiä sosiaalisessa mediassa.

Ruisleipiä leivinpaperin päällä keittiön pöydällä.
Ahosen ruislimput ovat luomua. Nuori leipuri käyttää luomuruisjauhojen ja hapanjuuren lisäksi ainoastaan hienoa merisuolaa. Kuva: Titta Puurunen / Yle

Rahat eivät tule ilmaiseksi. Leivontaprosessi on kaksipäiväinen.

Edellisenä päivänä Ahonen sekoittaa veden ja jauhot. Leivontapäivänä hän lisää taikinaan jauhoja ja suolaa. Taikinan hän vaivaa käsin ja muotoilee nopeasti limpuiksi ennen paistoa.

Leivät paistuvat uunissa yhteensä tunnin ajan, kunnes pohja kuulostaa kumahtavalta.

Tylsin vaihe Ahosen mielestä on taikinan vaivaaminen.

– Se on muuten ihan rentoa ja mukavaa hommaa, mutta pitää oikeasti ruista ranteesta löytyä, että yli 20 litraa taikinaa jaksaa vaivata.

Kaverit kannustavat leivän tekoon

Ahonen myy leipänsä Facebookissa Jyväskylän Puskaradio-ryhmässä ja omilla nettisivuillaan.

Nuori yrittäjä kauppaa leipiä verrattain halvalla, mikä hänen mielestään selittää kysyntää.

Ahonen pitää enemmän itseään kauppamiehenä kuin leipurina.

– Se on aika edullinen hinta, mutta se on varmasti osasyy, miksi sille on niin paljon kysyntää. Jos siitä pyytäisi kymmenen euroa, niin varmasti ei olisi yhtä paljoa myyntiä.

Poika, jolla on musta Pantera-paita päällään, nojaa keittiön tasoon.
Ahonen aikoo seuraavaksi käyttää ansionsa kevarinsa koneen remppaan. Suunnitelmissa on myös uusi kitaranvahvistin, koska nykyistä pitää väliä lyödä, että se toimii. Kuva: Titta Puurunen / Yle

Kaverit ovat hieman ihmetelleet Ahosen ruisleivän leipomista.

– Onhan ruisleivän tekeminen kavereiden mielestä vähän jännää, mutta he ymmärtävät bisneksen ja tukevat minua.

Tulevaisuudessa Ahonen pohtii yrittäjyyden laajentamista. Yrittäjyys ja leipäbisnes voisivat olla hänen juttunsa.

– Olen miettinyt, että vuokraisin kunnon toimitilat ja kauppoihinkin menisi leipiä myyntiin.

4H-yrittäjyydessä piha- ja puutarha-ala suosikit

Yhä useampi nuori perustaa 4H-yrityksen.

Tänä vuonna jo yli 1 860 nuorta on perustanut 4H-yrityksen, kun viime vuonna vastaava luku oli noin 1 690. Malli on suunnattu 13–28-vuotiaille, ja keski-ikä yrittäjillä on 17 vuotta.

Toiminnalla on liikevaihtoraja, 8 000 euroa vuodessa.

4H-yrittäjyyden erityisasiantuntija Sirkka Suomäen mukaan ala valikoituu usein nuoren harrastuksen tai oman innostuksen kautta.

Leivonta on kaikista toiminta-aloista toiseksi suosituinta. Sitä suositumpaa on ainoastaan piha- ja puutarha-ala. Kolmanneksi yleisintä on siivous.

– Näille aloille on koko ajan kasvavaa kysyntää, ja nuoret ansaitsevat näissä hommissa aika hyvin, Suomäki sanoo.

Mustakäsineiset kädet leipovat jauhoissa ruisleipää.
Sirkka Suomäen mielestä on hienoa, että nuoret saavat 4h-yrittäjinä tehdä sitä, mitä osaavat. Kuva: Titta Puurunen / Yle

4H-yritystoimintamallissa nuori käy aluksi yrityskoulutuksen, jossa työstetään yritysideaa ja laaditaan liiketoimintasuunnitelma. Samalla pohditaan myös markkinointia, talousasioita, verotusta ja vakuutuksia.

Jokaisella nuorella on tukenaan yritysohjaaja, joka voi olla paikallinen yrittäjä, muu aikuinen tai nuoren omainen.

Erityisasiantuntijan mukaan nuoret ovat nykyään erityisen taitavia sosiaalisen median markkinoinnissa.

Source: Yle · Titta Puurunen

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira