13 prosenttia nuorista kohdannut tekoälyllä tehtyä kiusaamissisältöä – digioppi tarpeen alakoululaisillekin

Tekoälyn varjopuolet ovat hiipineet yhä nuorempien lasten digiarkeen vain muutamassa vuodessa.

Kun aiemmin puhuttiin lähinnä ruutuajasta ja älypuhelimen liikakäytöstä, ovat keskiöön nousseet nyt tekoälyn kriittinen ja turvallinen käyttö, kehittyvät verkkohuijaukset sekä nettikiusaamisen uudet muodot.

Tästä syystä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Elisan digiturvakoulu on laajentunut koskemaan myös alakoululaisia.

Kolmessa vuodessa se on tavoittanut jo yli 250 000 koululaista.

Tekoälyvideot ärsyttävät

Vaasalaisen Tervajoen koulun 3.–6.-luokan oppilaat seurasivat digioppituntia.

Oppitunnilla esiin nousi erityisesti ruutuaika. Osalla haastatelluista oppilaista on käytössään sovelluskohtaisia ruutuaikarajoituksia, osalla ei juuri minkäänlaisia rajoja.

Kolmasluokkalainen Ella Saarela kertoo ensin tekevänsä koulun jälkeen läksyt ja vasta sen jälkeen alkaa ruutuaika. Sovellusten aikarajoitukset valvovat, että aikaa jää myös muuhun.

– Sitten menen yleensä pihalle leikkimään, Saarela kertoo.

Sen sijaan neljäsluokkalainen Jari Mäkijouppila myöntää, ettei hänellä ole ruutuajalle rajoituksia.

Oppilaiden suhtautuminen tekoälyyn oli ristiriitaista. Sotahistoriasta kiinnostunut Mäkijouppila kertoo törmäävänsä usein sotavideoihin, jotka ovat toteutettu tekoälyllä.

– Se ärsyttää, hän myöntää.

Opettajat kaipaavat selkeää mallia tekoälyn toiminnasta

Tervajoen koulussa opiskelee 53 oppilasta, jotka käyttävät tietokoneita ja tabletteja oppitunneilla keskimäärin tunnin päivässä.

Luokanopettaja Anssi Tervonen kertoo, että tekoäly näkyy koulun arjessa päivittäin. Esimerkiksi Bingin tekoälytyökalu käynnistyy helposti, kun oppilaat tekevät tehtäviä, ja Google-hakujen tekoäly-yhteenvedoilta ei voi välttyä.

Tervosen mukaan mediakasvatusta ja tekoälyn opettamista pitäisi ehdottomasti lisätä kouluissa, mutta haasteena on erityisesti osaamisen puute.

– Uskoisin, että aika harvalla opettajalla on syvällistä ymmärrystä generatiivisesta tekoälystä. Kaivattaisiin suomenkielinen, rautalangasta väännetty malli – sellaista kukaan ei ole mielestäni vielä onnistuneesti tehnyt, hän sanoo.

Tervonen haluaa oikaista yleisen käsityksen siitä, että nykylapset olisivat automaattisesti taitavia digilaitteiden käyttäjiä.

– Sellainen käsitys, että kaikki osaavat kaikkea, on kyllä myytti. Erityisesti toimisto-ohjelmat ja perustietokoneen käyttötaidot – niitä ei ole juuri kellään valmiiksi, eli ne pitää opettaa koulussa, Tervonen sanoo.

Hänen mukaansa kotien välillä on myös suuria eroja: osalla perheistä löytyy kotoa kannettava tietokone, osalla käytössä on vain puhelin. Tämä näkyy suoraan oppilaiden taidoissa.

Samat säännöt pätevät netissä ja kasvokkain

MLL:n Pohjanmaan piirin nuorisotyön koordinaattori Sanna Viljanmaa korostaa, että lapsille tärkein opetettava asia on, että samat säännöt pätevät verkossa kuin kasvokkain.

– Jos et voisi sanoa jotain kaverille päin naamaa, älä myöskään kirjoita sitä, Viljanmaa sanoo.

Viljanmaa kertoo, että Lasten ja nuorten puhelimeen sekä nettiin tulee valtavasti yhteydenottoja, joissa lapset kertovat kohdanneensa pelottavaa tai epäsopivaa sisältöä verkossa.

Esimerkiksi niin kutsuttu Cat in a hat -ilmiö levisi lokakuun lopulla koko Suomeen muutamassa päivässä ja aiheutti lapsissa hämmennystä ja pelkoa.

Tekoäly näkyy myös kiusaamisessa. MLL:n Nuoret ja nettikiusaaminen 2025 -kyselyn mukaan 13 prosenttia 13–18-vuotiaista kertoo kohdanneensa tekoälyllä tuotettua kiusaamissisältöä, kuten tekaistuja alastonkuvia, pilakuvia, deepfake-videoita sekä rasistista ja vihamielistä sisältöä.

– Nettikiusaaminen on tosi arkipäiväistä, ja toisin kuin ennen, se ei rajoitu kouluaikaan, pahimmillaan se on olemassa 24/7, Viljanmaa toteaa.

Peräti 28 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, onko nähnyt tekoälyllä tuotettua sisältöä. Se kertoo siitä, miten vaikeaa tekoälysisällön tunnistaminen voi nuorille olla.

Tekoäly on tullut lasten arkeen jäädäkseen

Elisan Pohjois-Suomen aluejohtaja Markus Ahokangas kertoo, että digiturvakoulua laajennettiin alakoululaisiin, koska nuorille tyypilliset ilmiöt koskettavat nykyään yhä nuorempiakin lapsia.

– Tekoäly on noussut tällaiseksi teemaksi, ja sitä käyttävät lapset hyvin sujuvasti. Siksi sitä käsitellään digiturvakoulussa – minkälaisia lieveilmiöitä sen ympärillä voi pyöriä, Ahokangas sanoo.

Ahokankaan mukaan trendi on kuitenkin menossa oikeaan suuntaan: ekaluokkalaisille hankitaan entistä harvemmin älypuhelimia. Sen sijaan lapset saavat kellopuhelimia tai ensipuhelimia ilman koukuttavia sovelluksia.

– Tähän suuntaan toivon ja näen trendin menevän, Ahokangas toteaa.

Hän muistuttaa, että ymmärrys digilaitteiden koukuttavuudesta on syntynyt vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana.